Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
Tyttö, nuolen tuskaa vasten Viel' et kaipaa varjelusta; Jumal säästää syöntä lasten, Joill' ei viel' oo aavistusta. Vaan kun karkaa rauhas, kalvoo Kaipuu, halu hehkuvainen, Varo, silloin Lempi valvoo, Varo, läsn' on jumalainen. Serenaadi. Armaani luon' ei enää lamppu loista, Kuu vaalas heijastaa vaan akkunoista, Enk' enää verhon kautta erottaa Voi neittä ihanaa.
Mutta tämä viimeinen sanoma sulattaakin jään hänen rinnassansa. Hän virkkaa ja nimeää: »Voi minä poloinen poika, Kun kuoli emo minulta, Enk' ollut luona luopuessa, Läsnä hengen lähtiessä. Lie kuollut kovin viluhun, Vaiko leivän puuttehesen!» Hellästi antaa hän käskynsä vainajan hautaamisesta kaikella mahdollisella kunnialla.
Hän päätti; hiljeni jo liekkipiiri ja kanssa sen myös sulo-äänet, jotka pyhästä soivat tuosta kolmikosta; laill' airoin, jotka äsken vettä viilsi, nyt väsymystä, vaaraa välttääksensä kaikk' yhdess' seisahtaa, kun merkki kuuluu. Ah, kuinka sydämeni järkkyi, koska ma käännyin katsomaan Beatricen puoleen enk' enää nähnyt häntä, vaikka olin lähellä häntä, maassa autuaiden. Kuudeskolmatta laulu
Nyt, kun en koskaan voi kotimaille ma saapua jälleen, enk' avuks ahdinkoon minä Patroklolle, en muille rientänyt, joit' ylen monta jo surmasi urhea Hektor, vain maan taakkana tääll' olen laivojen luona ma, vaikk' ei vaskenvälkkyjen toist' ole moist' urohissa akhaijein ottelemaan jos neuvolt' ehk' etevämpiä onkin.
enk' yksin minä vastaustas halaa, vaan kaikki muutkin niinkuin vettä kylmää mies Intian tai Etiopiankin. Sa virka, mistä johtuu, että seinän teet itsestäsi vasten aurinkoa, kuin käynyt vielä et ois kuolon verkkoon?» Näin virkkoi yks, ja varmaan ilmoittanut ma oisin itseni, jos uus ei kumma, juur' esiintyvä, ois mua kiinnittänyt.
HERTTUATAR. Mua ymmärrätte väärin, lapsukaiset: Kuninkaan sairautt' aihkelen, ja hänen Mä pelkään kuolevan, enk' isänne! Ois hukkatyötä surra hukkunutta. POIKA. Siis, luulet, mummo, että hän on kuollut. Kuningas, setämme, on siihen syypää; Mut Jumala sen kostaa: sitä yksin Rukoilen Hältä hartain rukouksin. TYTT
Paljoutt' ihmisien enp' etsien enk' ikävöiden koonnut tänne mä teit' eri kaupungeista ja maista, vaan ett' innoin pois te akhaijit torjuen Troian 223 vaimoja varjelisitte ja hentoja lapsia. Siksi kansaa näännyttäin elatusta ja lahjoja teille ain' otin, että sit' alttiimp' ois joka ainoan uljuus. Kaikki te suoraan siis nyt päin vihamiehiä, menköön taikkapa jääköön henki!
Ainut roihuva rovio Elämäni korpiyössä, Sydämmeni lämmin liesi Sammunut sanattomaksi. Enk' ollut luona luopuessa Lohdutusta laatimassa. Kenties nälkähän nukahti Taikka kylmä kangistutti. Nyt kotihin käy, apua Naapurista etsi. Sitten Kuollut kirkkahin vetosin Pesetä. Sidellä käske Palttinoihin, silkkihinkin. Kirstu honkapuun povehen Kaiva, vuole kaunihiksi.
Tuomitkaatte te, vallat akhaijein, päät päteväiset, kummankin väli kohdalleen, ei suosiokaupoin, jott' ei johtuis virkkamahan sopavälkyt akhaijit: 'Vilpill' Antilokholt', ylivallallaan Menelaos korjasi palkinnon; hevot huonommatp' oli hällä, mutt' asemalta ja arvoltaan ylivoipa hän itse. Vaan sanon itse jo tuomion koht', enk' inttävän vastaan usko akhaijeist' yhdenkään, sill' en puhu väärin.
Zeus näet soi pojan syntyä mulle ja kasvaa, urhoist' uljaimman; kuin puun vesa nuori hän nousi; niinkuin tarhan tainta ma kasvatin häntä ja kaitsin, rantaan Ilionin hänet laitoin kaarevin laivoin, vastaan miehiä sen; mut en tervehtää, halaella jälleen saapuneheks saa häntä ma Peleun linnaan. Kons' elon ilmojen valkeutt' on näkemässä hän vielä, tuskia kärsii hän, enk' auttaa voi minä lainkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät