United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siis älä telmeeseen mene vielä sä ankaran Areen, ennenkuin tulen taas sekä täss' olen silmies eessä. Noustess' auringon tulen huomisaamuna varhain, tuon asun uljaan sulle Hefaistos-valtiahalta."
Tuntee miehen muukalaisen Kimmo kiljuvin sisuksin, täss' on miesi, tuossa pulkka, tänne petran jäljet toivat; kohoo jo verinen veitsi, käsi käskee, tunto kieltää. Laki on Lapissa: auta aina miestä matkalaista! "Kohoahan suksilleni", virkkaa, "vien sinut kylähän. Kylässä on lämmin kylpy." Hiihtelevät hiljallensa, Kimmo eessä, mies takana, taempana Hiiden vuori.
Täst' on kulta kulkenunna, Täst' on mennyt mielitietty, Tästä armas astununna, Valkia vaeltanunna; Täss' on astunut aholla, Tuoss' on istunut kivellä. Kivi on paljo kirkkahampi, Paasi toistansa parempi, Kangas kahta kaunihimpi, Lehto viittä leppiämpi, Korpi kuutta kukkahampi, Koko metsä mieluisampi, Tuon on kultani kulusta, Armahani astunnasta. Enkö minäki toivoisi.
TARVO. Täss' ompi Kitkan harras ystävä Ja liittolainen Sorri. Tänäänkin Hän kristittyä verta vuodatti. SORRI. Sun kieles Lemmon nuoli katkaiskoon Sa petturi ja kavaltaja-konna! Ell'eivät käten' oisi siteissä Ma sua kirottua pitelisin, Niin ettäs riettaan suusi tukitsisit! ANDRAEAS. Hän, julma, parjaa kristittyä miestä! SORRI. Niin teen jos petturi on kristitty!
on usko uskallusta toivottuihin ja vakaa varmuus näkymättömistä; se minun mielestäin on uskon ydin.» Ma silloin kuulin: »Oikein ajattelet, jos ymmärrät, miks ensin usko hälle ol' luottamusta, sitten varmuus vakaa.» Ja minä: »Seikat syvät, jotka eessäin täss' avartuvat, kätketyt niin kauas on katsehelta heimon kuolevaisen,
Joka miehen Nyt sanoilla ja kullall' lumoan, Ja linnan voiman voimassansa murran. Viel' arvollas sä sitten kerskaa! Kullan Te jätitten. Täss' on se. Onni myötä! Teit' unhota ei herttua. Hyvää yötä! Hyvästi elo entinen. Nyt kuudan, Yön kalpea ja paha omatunto, Sä maan yö-unta häiritsevä aave, Itseäs epäilevä, kurja valo. Sä teistäni yön helmass' älä kieli.
Jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa, ja meidän laaksot lausua, sanella salmensuut; Niin niistäpä useampi hyv' ois todistamaan: "täss' Savon joukko tappeli, ja joka kynsi kylmeni edestä Suomenmaan!" Siis maat' en muuta tietää voi Savoa kalliimpaa, ja mulle ei mikään niin soi kaikesta, minkä Luoja loi, kuin: "armas Savonmaa!" A. Oksanen. Suomen valta.
Kukapa täss' on Hiien koottu Kenpä Lemmon lentokeihäs, Joka lempeni lähetti, Pani kuulun kunniani, Tikan tiehen, tien ohe'en, Maan alle, maon pesähän, Tikan tietoliukkusehen, Kären käyntiloukkosehen! Vielä mä lempeni herätän, Nostan kuulun kunniani, Tikan tiestä, tien ohesta, Maan alta, maon pesästä, Tikan tietoliukkusesta, Kären käyntiloukkosesta; Nostan lempeni levosta, Kunnian kulonki alta.
Vikkelästi tarjosi Liddy heille aukean tötterön ja punastuen lausui hän ujosti, kumppalien nauraessa: "täss' on, hyvät herrat, ottakaa, mitä mielenne tekee." Upseeri oli aivan hämmästyksissään, kun hän kuuli tämän vastauksen omalla äidinkielellänsä tuon köyhän-näköisen tytön suusta. Hän kääntyi kumppalinsa puoleen ja sanoi. "Kas niin, Edward, tässä tapasimme kotimaalaisen!"
RICHARD. Ratchff! RATCLIFF. Armollinen herra? RICHARD. Lähetä aseairut Stanleyn luokse, Ett' ennen aamun koittoa hän tänne Väkensä laittaa, muuten poikans' Yrjö Ijäisen yön pimeeseen loukkoon sortuu. Yökynttiläni! Sarkkaan viiniä! Kimoni Surrey aamuks satuloitkaa! Lujatko peitseni, eik' ylen raskaat? Ratcliff! RATCLIFF. Täss', armollinen herra. RICHARD. Tuon valjun lord Northumberlandin näitkö?