United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
No jopa on... Tääpä vasta! Ja uudelleen hän pitkään vihelsi ja ihmetteli. Mutta ukko Durnjakin lähti, uhaten mennä poliisipristavi Aleksei Mihailovitshille kantelemaan ja pyytämään rangaistusta. Eh sinä! uhkaili hän Iivanalle, poistui ja uhitteli: Kielin... Vot hänen ylhäisyydellensä pristaville Aleksei Mihailovitshille kielin, jotta sanoit, ettei ylhäisyys, vaan sukuisuus... Kielin!...
Silloin näemme kasvoista kasvoihin. Jumalalle olkoon kiitos: Olen liitoss' Kanss' Immanuelini! Hän mun kallihisti osti, Ylös nosti, Kuolemasta kirvoitti. Vaan en taida nyt näin kielin Enkä mielin Oikein kiittää Jumalaa. Sinua siis, oi, Jumalani, Auttajani, Pyhän Hengen tavaraa! Sinua vain, oi, armon Herra, Jonkun verran Armos aamukastetta!
Kuules, kuin minä sanelen, kielin toisin kertoelen! "Lähet jo, kukka, kulkemahan, mansikka, matelemahan, verannukka, vieremähän, sametti, samoamahan tästä kuulusta ko'ista, kaunihista kartanosta; tulet toisehen talohon, perehesen vierahasen.
Varpunen. Jos ruikutella voisin ma kielin sataisin tai kiurusena oisin kohoova pilvihin, niin aina kiitteleisin suloista Suomea, ja Jumalalle veisin ma huokauksensa. Hän silmät ehkä loisi myös meihin raukkoihin ja päivän paistaa soisi saloihin synkkihin. Ei ääni mulle suotu oo satakielisen; heikoksi siipi luotu, ei kanna taivaasen.
Lemmestä silloin poves se säkeniä loi, Ja vanha runokannel koht' uusin kielin soi, Ja helmilöitä meren sikisi pohjahan, Ne kaunisteeksi kannoit Sun impes kaulahan. Ja näin Sa hänet sitten ylhäisten seuraan veit, Ja vait ol' ilkkujatkin ja kunniata teit; Ja oppisaliin suureen Sa hänet talutit, Ja joukot tietä annoit ja Teille kumarsit.
Niin Ruotsin mies se puhui korskeasti; Sen kuuli vakavana loppuun asti Gezelius piispa; sanan pontevan Hän sitten lausui, vaikka tyynin mielin: "Näin sanoo pyhä kirja: kaikin kielin Jumala pitää tunnustettaman.
Toivo hohtaa Silmäst' Antin, totinen, Sama toivo häntä kohtaa Katsehesta neitosen. Anna uskollisin mielin Hälle vastaa, hellin kielin: "Katso kuusta vieressämme, Ainiaan se vihannoi; Kuvatkoon se lempeämme, Jot' ei talvi murtaa voi! Aina olkoon, niinkuin kuusi, Lempemmekin tuore, uusi!" Antti läksi. Vuodet vaipui Ajan virtaan nopeaan, Verkalleen vaan onni taipui Hälle suomaan lahjojaan.
LADY MACBETH. Ei näe koskaan Se aamu aurinkoa. Kasvos, armas, On niinkuin kirja, josta kummia Lukea saattaa. Pettääksesi aikaa Mukaannu aikaan; silmin, käsin, kielin Jaa mieltymystäs; ole niinkuin kukka, Viaton päältä, mutta käärme alla. Pidettävä on tulijasta huolta; Sa tään yön suuret toimet jätä mulle; Tuleviks päiviksi ja öiksi nuo Yliherruuden ja vallan meille tuo! MACBETH. Enemmän toiste.
Oi, tähtyet, yön kynttilät, Te loistoanne luokaa, Ja kodin hellät terveiset Te viipyvälle tuokaa! "Olet polttiainen!" "Sinä, sinäpä!" Sätti impi poikaa, Poika immyttä, Mutta lemmen kielin, Lemmen kielin, mielin. "Olet polttiainen!" "Sinä, sinäpä!" Vaimoaan mies sätti, Vaimo miestänsä, Mutta ärtymielin, Kiihko-äänin mielin.
Kyllä en vastakertana porisi Maria itsekseen ja oli äissään. Mutta mitähän juttuja se minusta laittaa tämän perästä? Hän alkoi vähitellen katua kiukkuaan, sillä Katri oli noita pahasisuisia ihmisiä, joita on vaarallista pitää vihamiehinä. Semmoisten kanssa tuli aina olla mielin kielin, muuten heitti heistä vastuksen.