United States or Turks and Caicos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sinulla on varmaanki, lapseni, ollut rattoisa ilta", sanoi Helena, "ja siinä tapauksessa minäki olen tyytyväinen, sillä sun ilosi on myös minun iloni". "Rakas äiti", sanoi Valpuri. "Parhaiten viihdyn minä kotona isän ja äidin seurassa". "Kiitetty ole Jumala, joka minulle olet suonut niin onnellisen kodin", lausui Helena sydämensä syvyydestä.
Ken käski hänen siinä ijässä nuoria tyttöjä silmäilemään, semminkin ollen, kuten puolestansa vaimokin hänestä kertoen lausuu: "Sain miehen minäki viimmen, Tuli toivottu toveri; Oisi ukko, mi parahin, Vaan on vähän vanhanlainen, Iho ilkiän näköinen, Kasvot mennyt kaitaseksi Nahka noussut korkialle, Hampahat sitäi pahemmat Puolet aikojain puretan."
Moni tirskuu tieoistansa, Moni lausuu lauluistansa; Min' en tirsku tieoistani, Enkä lausu lauluistani: Minun lapsen laihat laulut, Vähät untelon urohon. Kyllä niit' on tietäjiä, Joka laineh laulajia, Vaan ei varsin tietäjiä, Eikä tarkoin laulajia Laula järvestä jänistä, Hankiloita hongikoista. Tieän pikkuisen minäki, Tieän on tiaisen synnyn, Koprin otsalla olian.
TOINEN KATSOJA. Minun juokoon, mutta näytän hänelle minäki. MARI. Vaan minä en usko ennen kuin näen. KATSOJA. Voi, me menemme kuin kärpäset vedessä hänen vatsaansa. Mutta yhden ainoan välipuheen minä tarvitsen; se on, teillä ei saa olla rahaa taskuissanne. Jos kellä on, se antakoon ne nyt minulle siksi ajaksi, kuin pääsen takasin. YKSI KATSOJA. Tässä on minun rahani.
Niin minäki pieni piika, Kun on muutki pienet piiat, Orjaksi olen osattu, Pantu palkan piikuutehen, Näille tuhmille tuville, Asunnoille arvoisille. Niin kiilui isännän silmät, Kun tuima tulikipuna, Niin liikkui emännän kieli, Kun on kuiva haavan lehti. Emännäll' on kolme kieltä Yksi puinen, toinen luinen, Kolmas on kivinen kieli; Puisella puhui tuvassa, Luisella lukon takana, Kivisellä kellarissa.
"Oliko Kölliskö rakastunut Annaan, kumma ettei sitä kukaan ole minulle sanonut", ihmettelin hämmästyneenä, "luullaanhan yleisesti, ettei hän koskaan ole kenestäkään huolinut, vaikka häntä sanotaan hyväinki käenneen". "Niin luullaan", sanoi Leena, "ja niinpä minäki luulisin, jos en aivan sattumalta olisi tullut salaisuuden perille.
OLUVINEN. Kas se oli oikeen sanottu. Nyt sinä puhut kuin ymmärtäväinen ihminen. LIISA. Niin, Jussi! Vallassäädystähän minäki olen. OLUVINEN. Miten? Minä en ymmärrä, Liisa! LIISA. Minun isän ukon äitinäiti oli Ruotsista tullut neitsyt Turunkaupungin ylimäisessä rahteerissa. OLUVINEN. Totisesti sinä siihen sukulaisehesi vielä oletki ja teet hänelle kunniata. LIISA.. Mutta Jussi! nyt asiaan.
Sinunpa pitempi miekka, sinun kalpa kauheampi ehkä tuon on tarvinnetki, ennenkuin ero tulevi tahi kaula katkeavi : iske päältä, Pohjan poika!" Iski päältä Pohjan poika. Iski kerran, iski toisen, kohta kolmasti rapasi; eipä oike'in osoita, lipaise lihoakana, ota ei orvaskettuana. Sanoi Ahti Saarelainen, virkkoi kaunis Kaukomieli: "Annapas minäki koitan, jo se on vuoroni minunki!"
Hän ei voinut uskoa, että Kölliskö, jonka elämä aina oli ollut niin nuhteeton, voisi muuta kuin ainoastaan tuomita siihen määrään asti alennettua ihmistä kuin hän. "Toista olisi toki Kaurismaan Aapon laita. Hän on itse kerran ollut melkein samanlainen kurja viinan uhri kuin minäki. Hän se kyllä voisi minuaki neuvoa, lohduttaa ja auttaa, jos vaan kehtaisin häneltä sitä pyytää.
Niin kuulu Jumalan poika Sanan virkkoi, noin nimesi "Siinäpä olin minäki, Luojan hauan partahalla, Katsoin kantosen takana, Vesakosta vierettelin." Sanoi julma Juuttahainen, Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja: "Niinpä sinun on leuka laaja, Leuka laaja, silmät suuret, Niin on pitkät silmäripset, Kun on eilisen Jumalan, Jonka maahan hakkasimma, Hakkasimma, hautasimma."