United States or Tonga ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin kuulu Jumalan poika Sanan virkkoi, noin nimesi "Siinäpä olin minäki, Luojan hauan partahalla, Katsoin kantosen takana, Vesakosta vierettelin." Sanoi julma Juuttahainen, Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja: "Niinpä sinun on leuka laaja, Leuka laaja, silmät suuret, Niin on pitkät silmäripset, Kun on eilisen Jumalan, Jonka maahan hakkasimma, Hakkasimma, hautasimma."
"Siitä sitte rauta piili, sekä piili jotta säilyi heiluvassa hettehessä, läikkyvässä lähtehessä, suurimmalla suon selällä, tuiman tunturin laella, jossa joutsenet munivat, hanhi poiat hautelevi. "Rauta suossa soikottavi, veteläisessä venyvi; piili vuoen, piili toisen, piili kohta kolmannenki kahen kantosen välissä, koivun kolmen juuren alla.
Löytähän vähäisen maata, paikkoa palamatointa suurimmalla suon selällä, kahen kantosen lomassa. Kannon juuri kaivetahan: sieltä löytyi liinan siemen Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista. Olipa tuhkia läjänen, koko kuivia poroja purren puisen polttamilta, venehen kyettämiltä. Siihen liina kylvettihin, kypenihin kynnettihin, rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän.
Niin kuulu Jumalan poika Itse tuon sanoiksi virkki: "Sill' on miulla leuka laaja, Leuka laaja, silmät suuret, Sillä pitkät silmäripset, Kauan kasvoin kankahalla, Kasvoin kantosen takana, Kiven suuren suojasessa." Se on julma Juuttahainen, Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi kun oot kovin osaava, Yli muien ymmärtävä!"
Ah, kuinka toisin ennen, piennä poikaisena ennen tullessani koulun helteisestä ilmasta, koska kuulin kohinan lapsuuteni kuusistosta ja kodon katto kuumotti mua vastaan tuolta kantosen kunnaan kaltehelta kuin pyhäinmiesten kaupunki! Mutta miksi samea ja synkeä sauvu nyt? Miksi pimitetään eteheni maa ja taivas? Mitä taisin minä?
Niin, täällä, täällä pyllyilkäämme vielä: tuossa päivämme, tuon kantosen valkean ympärillä, ja yömme havuisessa koijussa, röhötellen rinnakkain rivissä kuin emän naskit pahnoilla. Mutta mitä sanot sinä, Lauri pokko, siellä savilaukussa? Mitä? Käymmekö koreasti pieksiäis-löylyyn? LAURI. Ollaanhan täällä vielä. JUHANI. Senhän minäkin parhaaksi harkitsen. Juuri niin!