United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toinen laukaus lohkaisi saman kuvan oven päältä. Kaksi karhua ja kahdeksan jänistä! Pankaa, isäntärenki, nämäkin jahtilaukkuun! Herroista oli se niin hauskaa ja sukkelaa, että he sille nauraa hohottivat. Ja kun heidän huomionsa kerran oli kiintynyt ukon tupaan, niin ryhtyivät he sitä lähemmin tarkastamaan.
"Mutta jos joutuisit vihollisten saalliiksi niin mitäs sitten?" "Onni miestä, jalat jänistä ; mutta mitäs jos sinä, sirkkuni, joutuisit vihollisten saalliiksi?" "Mitäpä he sitten minulle tekisivät?" "Vai mitä tottahan toki tuommoinen hempukka ryssärahjulle kelpaa," arveli Matti ja likisti hempukkataan kaulasta. Hiljaa kuin "hiiri kuoren alla" oltiin vihollista peläten tuollakin pakopaikalla.
Voi sitä mies parkaa, jos se aavistaisi, kyllä se vapisisi!" Pelkäämättä enää revolveria hän asetti sen jälleen tuolille, veti peitteen ylitsensä ja nukkui sikeästi. Aamulla hän heräsi niin myöhään, ettei olisi enää ennättänyt muiden seuraan. "Mutta se ei tee mitään, hän ajatteli, minä menen jälkeenpäin yksinäni ja tapaan hänet jossain jänistä väijymässä."
Minä huolin heistä yhtä vähän kuin pääskysistä, jotka kiitävät tuolla huoneen yläpuolella." "Ja kuitenkin lähdit Klean tähden tän'aamuna pitkälle kävelymatkalle," Serapion vastasi. "Olen usein jänistä ampuakseni lähtenyt pidemmällekin matkalle," Roomalainen vastasi.
Noin viikon päivät poissa oltuaan reippaat metsänkävijät palasivat torppaan, tosin vähän väsyneinä, mutta iloisina saaliistaan, sillä heillä oli Liisulle näytettävänä kolme ilveksen ja yhdeksän näädän nahkaa ja sitä paitsi neljä jänistä, jotka he matkalla olivat saaneet ansoista. Pimeässä ja savuisessa suomalaismökissä vallitsi yleinen tyytyväisyys.
Hän on meidän herramme vaan eipähän liene maankavaluutta vaikka sanoisikin, että hän yht'aikaa ajaa jänistä koirien kanssa takaa ja juoksee jäniksen kanssa koiria pakoon, olipa hän tekemisissä minkä hallitsijan kanssa hyvänsä kristikunnassa.» »Mutta eipä tuo tuommoinen kaksinainen peli lienekään Burgundin herttualle mieleen», sanoi Cunningham.
»Luottaako? Olenhan aikonut ja pysyn kyllä päätöksessäni. Minä en jänistä, tulkoon tuohta tai malkaa. Onsi on taivaan alus, on siellä sijaa meillekin. Kunhan ollaan yksituumaset ja otetaan yhtä tyytyväisesti paha päivä vastaan kuin hyvä päiväkin, niin se menee yksi päivä kerrallaan ihan rikasten rinnalla.
Herätettyäni Alanin vilkasi hän ensin sotamiehiin, sitten merkkiin ja auringon asemaan ja puristi kätensä nyrkkiin heittäen minuun samalla kertaa vihaisen ja huolestuneen silmäyksen. Muulla tavalla ei hän minua nuhdellut. »Mitäs nyt on tehtävä?» kysyin. »Meidän on leikittävä jänistä», vastasi hän. »Näetkö tuota vuorta?» kysyi hän sitten osoittaen koilliseen. »Kyllä», vastasin.
Yksi oli kuitenkin Pekalla huoli, se, ett'ei saanut käymään lankaansa sitä jänistä, jota olisi mielensä kaikista enimmin himoinnut. Se oli pihajänis sekin, joka kaikilla uusilla lumilla laukkaili talon ympäryksen jälkiä täyteen. Se oli tullut sen entisen pihajäniksen sijaan, joka oli Pekan ensimmäinen saalis, niinkuin uusi jänis usein ilmestyy entisen olinpaikoille.
Hän tunsi leppien takaa vänrikin lakin, näki myöskin kaljupäisen kamreerin seisovan polvillaan maahan katettujen aamiaisruokien ja pullojen edessä ja konjakkilasi kädessä pitävän leikillistä puhetta nauraville syöjille ja juojille, näki hänen nostavan takajaloista jänistä ja kuuli samassa naurun remahtavan ylimmilleen, muutamat hurrasivat, ja kaikki joivat jonkin maljaa.