United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Nouse, nyt lähdemme pyydyksiä katsomaan ja panemme majavien ruumiit syötiksi karhuille, ja sitten menemme kotiin." Metsämiehet veivät saaliina kotiin kolme majavan- ja yhden näädän nahan. Viimeksimainitun he olivat saaneet koiran avulla. Nahat olivat kallisarvoisia, mutta kenties kalliimpia vielä "lääkepussit" eli majavanhajurauhaset.

"Mutta minä itse", jatkoi Cethegus kertomustaan, "riensin tänne sanoisinko jalopeuranne luolaan." "Se olisi liikaa", arveli Prokopius. "Rakennuksissakaan ei sellaista valhetta tule olemaan." "Ketun tai näädän sitten. "Sillä en ole niin rohkea kuin suuri Belisarius, joka kuvitteli voivansa voittaa gootit yksistään palkkasoturien avulla.

Näille asemille toivat, jäiden lähdettyä keväällä, äärettömän lavean sisämaan indiaanit veneillänsä kalliita turkiksia: majavan, näädän, suopelikärpän ja muiden metsä-otusten nahkoja; ja Ranskalaiset kokosivat lasihelmillä ja muilla joutavilla rihkamatavaroilla, mutta ennen kaikkea paloviinalla, laivansa täyteen mitä kalliimpia kaluja.

Pian nousi siitäkin savutupru, ja kohta sen jälkeen tuli näätä esille, jolloin laukaus pamahti ja näätä putosi takaisin. "Joutuin nyt pojat, kirveet käteen! Honka täytyy saada kaadetuksi, ennen kuin tuli on ehtinyt kohota ylös asti ja kärventää näädän nahan pilalle." Pojat hakkasivat innokkaasti molemmin puolin puuta.

Ladattuaan kivärinsä kiirehti nyt toinen jääkäri esiin, mutta kun Paavo näädän vikkelyydellä vieri maassa kumppani käsissään, ei hän uskaltanut ampua. Hän päätti käyttää pajunettiansa. Mutta juuri hänen kohottaessaan kiväriä pistääksensä Paavoa, päästi hän sen ja keikahti maahan. Luoti oli mennyt hänen päänsä läpi.

Se viuhtoi häntäänsä ja juoksi mutkitellen, takapuoltansa vetäen metsään samaan paikkaan, josta oli tullutkin. Kaulaimesta taluttaen Piskiä seurasin suden verisiä jälkiä etäälle metsään. Hetken hukkasin ajossa siten, että koiran avulla ajoin näädän ylös kuivaneesen honkaan, ja kun sen kallisturkkisen eläimen sain ammutuksi, oli jo pimeä.

Näätiä oli Kokko ampunut koko joukon; suurin määrä yhtenä talvena oli 15, mutta 8 ja 12 näädän nahkaa hän tavallisesti aina möi laskiaismarkkinoilla Hämeenlinnassa. Ainoastaan 10 kettua oli hän ampunut ja myrkyllä tappanut noin 20. Nuorempana ampui hän uskomattoman paljon oravia, jopa 500:kin yhtenä talvena. Hän sanoo niitä olevan joko hyvin runsaasti taikka hyvin vähän.

Noin viikon päivät poissa oltuaan reippaat metsänkävijät palasivat torppaan, tosin vähän väsyneinä, mutta iloisina saaliistaan, sillä heillä oli Liisulle näytettävänä kolme ilveksen ja yhdeksän näädän nahkaa ja sitä paitsi neljä jänistä, jotka he matkalla olivat saaneet ansoista. Pimeässä ja savuisessa suomalaismökissä vallitsi yleinen tyytyväisyys.

Oli pyydystettävä sellaisia eläimiä, joiden nahoilla saataisiin vaihtaa jauhoja ja siemenviljaa. Niin kului kappale talvea, jonka aikana miehet vähitellen saivat säästöön näädän, kärpän ja oravan nahkoja. Päivät alkoivat taas pidetä, pakkanen lauhtui ja suksikeli parani. Nyt pidettiin neuvottelu ja päätettiin, että Yrjänän piti lähteä herttuan luo hankkimaan perin tarpeellista rakennusseteliä.

Ja parastaan hän tekikin, sillä muutamia päiviä metsässä oltuaan hän palasi saaliinaan neljä näädän ja yksi myyrännahka sekä koko joukko lintuja. Pojat olivat nyt koonneet kasaan ja kätkeneet omaisuutensa hyvin, eivätkä he ottaneet mukaansa enempää kuin mitä heillä oli päällään. Kelkat olivat nahkoja täynnä, ja varhaisena talviaamuna he jättivät hyvästit saarelle.