United States or Cook Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja olin minä niin hänen kanssansa monessa hassussa tempauksessa, jossa ryssät aina saivat välissä istua, mutta pääsimme me aina eheillä nahoilla pois. Tulimme me myös sen kerran Tukholmiin onnellisesti takaisin jälleen, tuoden myös mukanamme kaikenlaisia tärkeitä tietämyksiä oloista ja venäjäläisten voimasta maassa.
Eräs pyytäjä keksi hyvän neuvon tulla hylkeitä lähelle. Hän oli myös jäneksen pyytäjä ja vaatetti sekä itsensä että pyssynsä ja kelkkansa umpi-valkoisiksi jäneksen nahoilla. Tässä tilassa eivät hylkeet häntä kamoksuneet, vaan hän lähestyi heitä niin ettei tarvinnut monesti pyssyä laukaistakaan; hän vaan koppasi heitä totutulla tavalla kuonon päälle.
Liisu itse aikoi käydä vaihtamassa Sundsjössä asuvalta suomalaiselta suoloja niillä nahoilla, joita heillä oli vielä viime talvesta asti, sillä kun kaikki kolme kulkisivat yhdessä, heidän kai onnistuisi kaataa jokin hirvi. Pikkupojan hän aikoi ottaa mukaansa ja tyttö kyllä tulisi yksin toimeen kotona lehmää ruokkimassa. Heiniä oli tarpeeksi eikä lehmää tarvinnut laskea ulos.
Mutta olisit he tyhjentäneet muutaman kannun vähemmin vahtovaa oltta, niin luulenpa, ettemme seisois tässä juuri näin eheillä nahoilla; sillä, jos toki totuuden tunnustan, niin eipä ollut nytkän tämä leikki juuri lasten leikki, vaikka he humalassaan kaakertelit kuin karilla nahkahanhien lauma. Jaa, olipa se lystillinen kuolemanleikki.
Jos heille tulisi hätä ja puute, niin Oren suomalaisilta he saisivat nahoilla vaihtaa jonkin verran rukiita, jos vastedes palaisivat näiden luo. 11. ER
"'Mutta ne ovat Jussin ja millä minä ne maksan? sanoi Lassi alakuloisesti. "'Kyllä minä hoidan maksuasian, vie sinä vaan nahat Kettulan-Matille peitottaviksi; sano terveisiä minulta, että nahoilla on hyvin kiire. Räätäli-Kalle kyllä sitte ompelee kapan'. "'Ja minä kudon päällisen', huuti talon vanhin tytär!
He ovat pelkureita ja arkoja, käyvät kesällä alastomina ja suojelevat itsiänsä talvella pakkaselta kengurun nahoilla. Eräänä kauniina kevät-aamuna syyskuussa nähtiin saaren eteläisellä rannalla laiva, joka koki purjehtia Derventevirran suuhun. Taivas säteili kirkkaasti ja tuuli oli tuskin niin väkevä, että olisi purjeet täyttänyt. Laiva oli 120 lästiä vetävä priki, ja oli majori Hortonin oma.
Nämä apukeinot oli toimelias uudisasukas hankkinut jo ensimmäisenä talvena erityisillä matkoilla kaupungista, vuorikunnista tai tavallisesti voudilta myymällä eläinten taljoja ja nahkoja. Historiasta kyllä tiedämme, että nahoilla saadut rahat olivat verraten vähäiset.
Eikö ole luultavaa, että ne, jotka tekevät kauppaa eläimien lihoilla, nahoilla ja karvoilla, käyttävät paraita keinoja estääksensä näitä pahenemasta ja onhan siis vielä todenmukaisempaa, että ne huolehtivat sitä enemmän, jotka tekevät elävien eläimien kauppaa. Mutta jos käymme eläinjunassa niin huomaamme oitis olleemme väärässä.
Ympärinsä huoneen lumiseinää kiertää lumipenkki, joka, nahoilla peitettynä, on istuimena ja vuoteena. Tämmöinen, ison alassuin olevan padan näköinen maja, on noin 10-12 jalkaa lävitse mitaten ja jotenkin 8 jalkaa korkea sisältä. Kaksi ja kolme perhettä asuu joskus saman lumikaton alla. Jokaisella on silloin erityinen makuusuojansa, joka kuitenkin on yhteisen päärakennuksen yhteydessä.