United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Samana yönä, aselevon viimeisenä, Johannes lähti Pinciuksen portista ja kääntyi sitten vasemmalle, Via Flaminialle. Ravenna oli hänen matkansa määrä. Meritse lähetettiin pikaviestejä Populoniumiin, jossa oli pieni roomalainen laivasto. Kaupungin ympärillä vallitsi rauha huolimatta aselevon päättymisestä.
AUFIDIUS. Corioli on valloitettu! 1 SOTAMIES. Takaisin hyvill' ehdoilla sen saamme. AUFIDIUS. Ehdoilla! Oi, jos oisin roomalainen! En volskilaisna olla voi, mik' olen. Ehdoilla! Mitä ehtoja on sillä, Jok' antaunut on toisen armoihin? Viis kertaa ottelin ma kanssas, Marcius, Viis kertaa voitit mun, ja voitat vielä, Vaikk' yhtyisimme joka ruokahetki. Kautt' elementtien!
BERENICE: Sait, Tiitus. Oikein sinä sanoit: sinä saat tehdä mitä tahdot. Mutta siellä oli paljon vanhuksia, Tiitus. Nyt on edessäsi yksi ainoa, joka melkein pyytää sinun apuasi elämästä päästäksensä ja sinä kysyt enteitä ja pelkäät rangaistusta! Minä luulin, Tiitus, että sinä vielä yhä olet sama roomalainen, joka uskot vaan itseesi. Paljon sinä olet heikontunut siitä asti.
Sangen suuri oli tapettujen luku, niin kertoo eräs roomalainen kirjailija; mutta vaino ei nähtävästi ulottunut Rooman kaupungin ulkopuolelle. Vielä oli kristityillä monta muutakin vainoa kestettävinä pakanain puolelta, ja jotkut näistä ulottuivat yli koko laajan Rooman valtakunnan.
Ne, jotka Cajanderin hänen elämässään tunsivat, eivät hevin unohda hänen ulkonäköänsä: hän oli tavallista pitempi, hoikanläntä mies, vartalo suora, kasvot tummaveriset, otsa korkea, nenä kaunis, roomalainen, leuka voimakas, parta aina huolellisesti ajeltu, tukka tummahko, sekin lyhyeksi leikattu, ääni syväsointuinen, silmät ruskeat, kirkkaat ja erinomaisen kauniit, milloin niihin vain ilmeni välähdys jostain kauniista sielunliikunnosta.
Oli ihan tyven vastasataneen lumen jälkeen ja paistoi aamuyön kuu. Sirpalesaaren ulkopuolella oli musta meri. Pelastus, vapautus, unhotus! Ei, vaan oma voima, viimeinen ponnistus, nyt minä sen teen, kuolen pois kaikesta suuresti, jalosti, hienosti, näytän itselleni, näytän koko maailmalle, kuolen itse omien syntieni sovitukseksi, kuolen niinkuin roomalainen ammeeseen Suomenlahden lainehisin.
"Voi, että Juliuksestani on tullut sellainen luopio. Etkö häpeä näitä ikätovereitasi? Katsokaa, roomalaiset ritarit. Tässä on roomalainen, joka ei halua vapautta eikä vihaa barbaareita." Mutta Julius pudisti levollisena päätään. "Sinä et ole vielä nähnyt Belisariuksen hunneja etkä massageetteja, joiden pitäisi tuoda teille vapaus. "Missä ovat ne roomalaiset, joista puhut?
Sotur' olit Sa Caton henkeä, et hurjan julma Vain iskeissäs, ei, jyrisevä äänes Ja katsees tulinen sun vihamiehes Niin vapisemaan sai, kuin koko mailma Värissyt olis kuumeissaan. 1 SOTAMIES. Kah! LARTIUS. Marcius! Pelastus hälle taikka surma meille! Viides kohtaus. Katu Coriolissa. 1 ROOMALAINEN. Tän minä Roomaan vien. 2 ROOMALAINEN. Ja tämän minä.
Ett'en ole erehtynyt, sen olisin tietänyt, vaikk'ei Publius Scipio mutta miksi päästän tätä nimeä huuliltani vaikk'ei Roomalainen olisikaan sinulle kehunut ahdistaneensa turvatonta tyttöä. Ja että sinun, juuri sinun, piti ruveta hänen liittolaiseksensa!
CASSIUS. Asian laidan kyllä Casca kertoo. CAESAR. Antonius! ANTONIUS. Caesar! CAESAR. Ma seurahani lihavia tahdon, Sileäpäitä, jotka yönsä nukkuu. Nälkäinen, ontto Cassion on katse: Hän liiaks miettii: moiset ovat vaaraks. ANTONIUS. Hänest' ei vaaraa, älkää peljätkö: Sävyisä hän on, jalo roomalainen. CAESAR. Lihavamp' olla sais! Vaan hänt' en pelkää.