United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !


En syntymälahjoja muita saanut Kuin hiukkasen järkeä, tunnetta vain; Mun niillähän kaikkea tutkia täytyy, Siks tyytyös suomasi lahjojen ääneen: muuta en antaa voi. Kun tarkoitust' et elämälle suonut, Niin elolleni itse määrän luon; Kun onneen viittonut et valtatietä, Niin koitan onneen itse löytää tien.

Mik'onpi syynä, että vähittäisin Tää rinta riutuu omaan raivohon? Mik'onpi syynä, että nuorra vallan, Tää rinta raukka on niin toivoton? Mik'onpi syynä, että silloin aina, Tää liekki kaksin kerroin leimahtaa, Kun tuota sammutella pois koitan, Kun tulta tunteen uneen laulahtaa?

Lents meni tupaan ja sanoi: "Minulla on täällä ladattu pistooli; minä kyllä saisin korpin ammutuksi, mutta en uskalla sitä tehdä; täräys laukauksesta voisi jouduttaa huoneemme kukistusta. Koitan kumminkin saada tupamme tuetuksi. Kas näin!"

Mitä olen nähnyt ja kuullut, olen kertonut sinulle, mutta lienteästi vaan, en sinnepäinkään niin hirveänä, kuin se todella on. Mene, ole hyvä. EDGAR. Saanko piankin sinusta kuulla? EDMUND. Luota minuun tässä asiassa. Nään jo, miten käy. Kun synnyll' en saa maata, juonta koitan, Ja kaikk' on hyvää, mistä hyödyn voitan. Kolmas kohtaus. Huone Albanian herttuan linnassa.

Kuvansakin Lähetän kaikkialle valtakuntaan, Ett' tulis tunnetuks hän; ja mun maani Perilliseks ma sinut tehdä koitan, Sa vilpitön ja luonnollinen lapsi. CORNWALLIN HERTTUA. No, jalo ystävä! Kun tulin tänne Juur' ihan nyt niin kuului kummaa uutta. REGAN. Jos totta on se, syyllist' ei voi kyllin Kovasti rangaista. Kuin voitte, kreivi? GLOSTER. Murennut on, murennut vanhan sydän.

Sinunpa pitempi miekka, sinun kalpa kauheampi ehkä tuon on tarvinnetki, ennenkuin ero tulevi tahi kaula katkeavi : iske päältä, Pohjan poika!" Iski päältä Pohjan poika. Iski kerran, iski toisen, kohta kolmasti rapasi; eipä oike'in osoita, lipaise lihoakana, ota ei orvaskettuana. Sanoi Ahti Saarelainen, virkkoi kaunis Kaukomieli: "Annapas minäki koitan, jo se on vuoroni minunki!"

Nyt silmäni ta'apäin tarkata voi, on taivalta tehdessä oppia karttunut myös, on katse jo varmempi maailman ongelmoihin, ja allehen pohjaa saanut on aavistuskin. Nyt koitan etsiä luomisen syntyääntä, maan sekä taivahan voimain tarkoitusta. Oi, jospa sen kerran löytäisin tuon laulujen kumman lähteen!

Kun aivot Kutistuu päällikkömme, paisuu sydän. Jos miehuus älyn ahmaisee, niin nielee Se itse miekan, millä taistelee. Nyt koitan, miten päästä hänest' irti. NELJ

BENVOLIO. Hän tuossa tulee; minut jättäkää; Ma kyllä koitan häntä ripittää. MONTAGUE. Oi, jospa tunnustuksen vakavan Häneltä saisit! Armas, tulehan! BENVOLIO. Huomenta, serkku! ROMEO. Päivä niinkö nuori? BENVOLIO. Vast' yhdeksän. ROMEO. Oi, pitkäks käypi huoli! Täält' isäkö niin joutuin läksi? BENVOLIO. Niin. Mi huoli päiväs pitentää? ROMEO. Sen puute, Jonk' omistaminen ne lyhentäisi.

"Noh, rupesin minä, mutta ystäväni hillitsi minua. "Se on selvä, että kirjeet ovat todellisia, ne eivät suinkaan ole vääristettyjä; mutta joku kukatiesi heittäisi varjon niiden levittäjän yli. Minä koitan saada oikeudessa selkoa asiassa. "Kreivi Frans oli hetken ollut vaiti mietiskellen; viimein rupesi hän nauramaan.