United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaurismaan Aappo suki sen häkkiä ja Simo oli häkin päällä poleskellen viimeisiä irtaimia heiniä keulapajun alle. Samalla kaatoi tuuli mahineen pielen Raudikon selkään. Enempää ei tarvittu. Silmänräpäyksessä kiiti tuo pilttomus hevoinen jäälle. Simo keikahti seljälleen täytetyn häkin päälle. "Pudota itses alas", karjasi Kölliskö. Mutta siinä ei ollut aikaa.

Kölliskö valjasti illalla hevoisen ja ajoi Leppiniemeen. Hän säpsähti nähdessään Kaurismaan Aapon siellä. Renki oli päivällä kotoa palatessaan tavannut Aapon, ja kertonut hänelle Simon viheliäisestä tilasta sekä maininnut isännän käskeneen hänelle hankkia luotettavan vartian.

Hänen voimiensa määrää, josta hän koskaan ei salli kenenkään edes mainitakaan, ei ole koskaan nähty, koska hän aina niin ainaki Kaurismaan Aappo on minulle sanonut on osannut viisaudella välttää niiden näyttämisen.

"Todistakaat hyvät, rakkaat kristityt, minulleki synnit anteeksi!" rukoili itkusilmin eräs vaimo. "Tässä on se mies, joka antaa synnit anteeksi", arveli Kaurismaan Aappo, painoi kätensä vaimon päälle ja julisti synnit anteeksi Jesuksen nimessä ja veressä. "Oletko sinäki niitä loukkokristityitä?" arveli Tuppi Maija Leenalle seuroista palatessa. "Mitä loukkokristityitä?"

Sitte käski hän ajaa kaikki hevoset rinnakkaa tuulen puolelle itseään ja niin sitä aika vauhdilla huilattiin tuon kolmea neljännestä leveän lahden yli. "Konsti se on, joka pelaa", arveli Kaurismaan Aappo Kölliskön konstit nähtyänsä. Ennen mainitun rantasauran luo päästyämme sitoi Kölliskö hevosensa sauran tukeen ja sanoi Kaurismaan Aapolle: "Käännä hevosesi suojan puolelle!"

Tähän aikaan oli jo P:ssäki ruvennut kulkemaan pohjosesta päin Kaurismaan Aapon kaltaisia saarnamiehiä eli puhuvia veljiä. Silloin oli aina koko juhlat, kun senlaisia maallikkosaarnaajia useita tuli yhteen. Niin tapahtui seuraavana sunnuntaina, että kolme puhuvaa miestä tuli P:hen.

Simonkaan ei näyttänyt enään tekevän mieli uudistaa alettua vastarintaa, sillä edellisestä oli hän jo kyltin nähnyt, ettei Tapania ollut niinkään helppo kukistaa, ja kuka tietää, mitenkä olisi hänelle tässä taistelussa käynyt, jos ei Kaurismaan Aapon odottamaton tuuppaus olisi häntä noin selittämättömällä tavalla viskannut Kölliskön kynsistä, sillä vaikka oliki hän kylän väkevimpiä miehiä, ei hän kumminkaan olisi Kölliskön kynsissä paljon painanut.

"Jumalan terveiks", sanoivat uskovaiset toisiaan halaten. Veisuri Jussi alkoi virren. Veisuun tauottua luki joku veljistä muutamia värsyjä Raamatusta, jonka tehtyä Kaurismaan Aappo alkoi kovalla rämäkällä basso-äänellänsä saarnansa. Hän syyti sanoja ikäänkuin uuninsuusta. Ympäri Raamattua hän rämpi, pysähtymättä mihinkään määrättyyn tekstiin.

Nämä olivat juuri päässeet sikeimpään uneensa, sillä Simon seuroista lähdettyä olivat he vielä useita tuntia neuvotelleet tärkeistä "Jumalan valtakunnan" asioista. Saara oli myös vasta paluumatkalla seuroista, sillä hän oli viipynyt jonkun ystävänsä luona ja sattui juuri tuon salakapakan luo, kun Simo yritti sinne mennä. Simo meni ja herätti Kaurismaan Aapon ja kertoi sille vaarallisen tilansa.

Tuonlaisten saarnojen perästä oli useita tilassa, jotka lankesivat kristittyin eteen polvilleen, luettelivat heille syntiään ja pyysivät anteeksi saamista. "Kristityt", Kaurismaan Aappo etupäässä, halasivat heitä, panivat kätensä heidän päähänsä ja antoivat heille synnit anteeksi. Näin kasvoi "kristillinen seurakunta" huimaavaa vauhtia.