United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
DOGI. Ken se liekin Noin ilkeästi häntä houkutellut Pois itsestään ja teistä, itse saatte Lukea lain niin ankaraks, kuin suinkin Te tahdotte, vaikk' omaa poikaanikin Kanteenne koskis. BRABANTIO. Kiitän nöyrimmästi! Täss' on se mies, tää mauri, joka, näen mä, On valtakunnan asioissa saanut Teilt' eri kutsun. DOGI & SENAATTORI. Surkuteltavaa! No, mitä vastaatten te puolestanne?
Siks jos on täyttyvä mun toiveheni täss' ihmetemppelissä Enkelien, min rajat vain on valkeus ja rakkaus, mun kuulla täytyy vielä, miksi kuva ei pidä yhtä kera alkuperän; näät tuota itsekseni tuumin turhaan.» Näin Vallatar: »Ei ihme, että sormes ei riitä avaamiseen solmun, joka lujennut on, kun koettanut ei kukaan.»
Koivu täss' on kovan nähdä, saanut, Toinen kova näkemättä vielä: Nyt se silvotahan polttopuuksi, Mutta sitten taasen tuhastansa Nousee taajapäinen nurmen nukka, Niin myös tomustansa ihmishenki Nousee ehompana entistänsä".
Täss' on virka suomalaisten seista tuulet, myöteiset, Täss' on toimi miesten, naisten, tässä hankkeet yhteiset. Tässä alaa rakkaulle uhraavalle, alttiille, Jok' ei kysy: mikä mulle, kysyy: mikä hänelle! Tässä isät nukkunehet samaa Herraa rukoili, Tässä kansaa nousevata onnekkaaksi siunasi!
YLIOPPILAS. Täss' selv' on missä, kuinka. Tähän mieltynen. MEFISTOFELES. Kaikk' oppi harmaa on, oi veikkosen', Elämän kultapuu on vihree vaan. YLIOPPILAS. Kuin unelmaa tää kaikk' on tosiaan. Ah, jospa toiste saisin teitä puhutella Ja viisautta syvää ammennella! MEFISTOFELES. Min voin, teen teille mielelläin.
PAULI. Täss' seisomme, ja korkeuden kättä, Mi johti meitä tieltä vaivojen, Nyt kiittäkäämme. TYKO. Mutta katsos, ilma Jo ylenee ja vaisust' ukko vilkkuu Tuoll' ääriss' avaruuden kaukaisissa. Kaikk' onnen myrsky, taivaallinen itku, Kuva sielujemme vallattomast' ilost'.
Ystäväsi Artemidorus." Täss' seison, kunnes Caesar ohi kulkee, Ja anojana annan tämän hälle. Sydäntä kirveltää ett'ei saa kunto Vapaana kateuden hampaist' olla. Jos luet, Caesar, tän, jäät elohon, Tai petos onnen kanssa juoniss' on. Neljäs kohtaus. Toinen paikka samaa katua, Bruton asunnon edustalla. PORTIA. Senaatin kartanohon juokse oiti!
Valoa puisto vailla Uinailee päivänpaisteisilla mailla. On sulo rauha, hiljaa on kuin taika. Täss' autuaana uinuu itse Aika. Ja kukkanurmikoilta Ja puron helkkeestä ja rannikoilta, Miss' soiva laine läikkyy Ja sumuharso hopeainen väikkyy, Ja seutuvilta, joissa Hedelmät parhaat paisuu vehmastoissa, Viittaavat haamut mieleen kiintyväiset: Mun lapsuuteni menneet ystäväiset.
Täst', ystäväin, saat opiskella, Kuink' akkanoitain kanss' saa seurustella. NOITA-AKKA. No mitäs herroill' onpi asiaa? MEFISTOFELES. Yks' sarkka tuota lientäs kuuluisaa! Vaan kaikkein vanhimpaa mun täytyy saada. Sill' aikahan sen voimistaa. Siit' ystävällein kulppi kaada! NOITA-AKKA. Halusti vallan! Täss' on potti, Jost' itse noita usein naukut otti; Siit' yhtään haisua ei tunnu nenään.
ENOBARBUS. Ruhtinatar? CLEOPATRA. Etsi hänet Ja tänne hänet tuo. Miss' on Alexas? ALEXAS. Täss' olen; käskekää. Jo saapuu herra. CLEOPATRA. En tahdo häneen katsoa. Pois tulkaa! AIRUT. Ensinnä Fulvia, vaimos, sotaan lähti. ANTONIUS. Luciota, veljeäni vastaan? AIRUT. Niin.