United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Käteen' iski, Puristi, huus: "oi, armas laps!" ja sitten Mua suutel' innokkaasti, niinkuin oisi Repinyt juurin huuliltani muiskut. Hän jalkans' sitten reidelleni laski Ja huokasi ja suuteli ja kiljas: "Kirottu onni, että sai sun mauri!" OTHELLO. Hirmuista, hirmuista! JAGO. Se vaan ol' unta. OTHELLO. Edellä-käypää tointa todistaa se; Se paha merkki on, vaikk' onkin unta.

Sieltä päin tuli verkalleen mies kirkkoa kohti. Hänen sotakirveensä välähteli kuutamossa. Mutta Perseuskin näki nyt aseen välkkeen. Mauri oli vetänyt hiljaa miekkansa tupestaan. "Hah", hymähti Perseus, "sillä aikaa kun nuo kaksi ovat toisensa tuhonneet, ehdin minä viedä salaisuuden Roomaan." Kiireesti hän riensi muuriaukolle päin, josta oli tullut sisään.

Hän ei ollut vielä ennen tavannut Tuomelan nuorta emäntää. Vieraat vietiin sisälle ja Mauri katosi pian ukko Salovaaran huoneeseen. Hän oli ensi kerran häittensä jälkeen Valvan seurassa, ja tämä tuntui hänestä rasittavalta. Jotakin kankeata oli ilmassa ensin, mutta sitten tuli Rantalan väki, ja kun he olivat jo tuttuja Reetan kanssa, päästiin pian oikein puheen alkuun.

"Mutta meidän ei auta muistoissa elää, ne estävät meitä velvollisuuksiamme täyttämästä. Ja Mauri, ennen kuin nyt erkanemme, pyydän jotakin, joka tulee omaksi hyväksesi, jos sen teet. Mene, Mauri, raittius-seuraan!

Kenraalin kanssa puhuu teistä rouva, Teit' innokkaasti puoltain. Mauri vastaa: Ett' täällä suuress' arvoss' on Montano Ja suuri suvullaan; siis viisast' oli Teit' eroittaa. Mut lempivänsä teitä sanoo Ja muut' ei välittäjää kaipaavansa Kuin ystävyyttään antaaksensa teille Taas virkanne, kun sopii.

Rantalan emäntä tuumi, että keli oli kovin huonoa; oli kulunut paljo aikaa tiellä. "Meidän rautio ei joutanut loasta välittämään," sanoi Reeta, "se juoksi vain tavallista vauhtiaan. Kun pihaan pääsimme, niin minä oikein ihmettelin, että jo perillä olimme, sillä Mauri sanoi tänne olevan koko penikulman matkan." "Ei sitä varsin penikulmaa tule," väitti Maila. "Tulee hyvinkin," intti Jaakko.

'Olet vielä nuori ja voit parantaa itseäsi, koeta vain, niin saat nähdä, että olosi kaikin puolin tulee paremmaksi. "Niin hän sanoi, tahdonpa koettaa." Kun kaikki oli kunnossa, kurkisti Reeta ulos ikkunasta nähdäksensä, joko Mauri kaupungista tulisi, mutta ei näkynyt ketään. Ylioppilaat siellä oikoilivat puitten varjossa, kirjat pään alla.

Reeta loi kiitollisen katseen mieheensä, sanoen: "Ehkä olisi paras, kentiesi tulisi lievitystä." "Olethan sinä Maiju täällä siksi kuin Eevi tulee? Jos jotakin tarvittaisiin, niin onhan hyvä, että ihmisiä on auttamassa. Hyvästi, Reeta, minä palajan pian takaisin." Reeta kurkotti laihan kätensä hyvästijätöksi miehelleen, ja Mauri läksi lääkäriä noutamaan kaupungista.

Seuraavana päivänä käytiin talon maita katselemassa, ja kun jälleen oli kotiin tultu, tarjosi Reeta kahvia. Mauri uskalsi nyt ensi kerran oikein katsahtaa tyttöä silmiin. Reeta punastui ja näytti niin suloiselta, että Maurikin tunsi jonkunlaista lämpöä, joka ei suorastaan kahvista syntynyt. Kun Reeta oli poistunut, kysyi lukkari hiljaa Maurilta, rupeisiko hän jo puhumaan, ja Mauri suostui.

Seuraavana päivänä Mauri pääsi Iirin kanssa katsomaan äitiänsä, ja kun poika näki muutoksen, joka kuolleessa oli tapahtunut, ei hän enää pyytänyt äidin luo. Kolme päivää oli kulunut Helyn kuolemasta ja vähän neljättä, kun Iiri näki patruunan ja patrunessan tulevan koulua kohti. He olivat aamukävelyllä ja katselivat maitansa mutta yht'äkkiä he kääntyivät suorastaan Iirin portaita kohti.