United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kenraalin kanssa puhuu teistä rouva, Teit' innokkaasti puoltain. Mauri vastaa: Ett' täällä suuress' arvoss' on Montano Ja suuri suvullaan; siis viisast' oli Teit' eroittaa. Mut lempivänsä teitä sanoo Ja muut' ei välittäjää kaipaavansa Kuin ystävyyttään antaaksensa teille Taas virkanne, kun sopii.
Jos niin oli asian laita ... niin ... mutta armastaja vannoi lempivänsä tytön sielua, juuri hänen hengellistä olentoansa ja eräänä onnellisena hetkenä hän niin mahtavalla voimalla valloitti tuon kaunottaren jo alttiiksi joutuneen sydämmen, että tytön vapisevat huulet vihdoinkin liikkuivat tapaan semmoiseen, että kosia luuli niiden muodostavan portin, jonka kautta tuo myöntävä vastaus oli hänelle tuleva.
Hän on kaiken sen aikaa, jo lapsenakin, kunnioittanut minua ja juuri silloin, noissa onnettomissa tanssiaisissa, hän tunnusti, lyhyesti sanottuna, minua lempivänsä. Enempää ajattelematta minä vastaan otin hänen sydämensä. Oma, kallis Edvardini, pelasta minut! Minä en rakasta pehtooria. Häät ovat määrätty vietettäväksi Elokuun 27 päivän iltana.
Molemmat pojat kasvoivat sitten yhdessä ja perehtyivät toisiinsa, kuin parhaat veljekset. Tuota elämää kesti monta vuotta ja kaikki rukkiukon oppilaat olivat jo käyneet rippikoulun. Silloin kylmeni poikien väli, sillä he huomasivat molemmat lempivänsä Loviisaa, eikä kumpikaan ollut Loviisan tunteista selvillä.
Ja hän näyttää kultaristin, Mi on kudottuna vaippaan. Joka naiselle hän kuiskii, Häntä lempivänsä sanoo; "Totta kuin oon kristitty!" hän Varmaan sata kertaa vannoo. Tuolla linnass' Alkolean Hälvennyt on riemu, hilke, Poistuneet on naiset, herrat, Eikä enää tulet vilku. Donna Clara ja Almansor Ovat yksin saliss' siinä; Yksin vain luo viime lamppu Heidät valoon puolisiimeen.
Annoin kerran vaan narrata itseäni sellaisen miehen, joka vakuutti minua lempivänsä. Ettekö te voi sitten pelastua enää täältä? Minä en tahdo. Ettekö tahdo? Onko teidän hyvä olla sitten? On kyllä, ainakin niin kauan kuin olen nuori ja kaunis. Mutta mitä sitten, kun vanhaksi tulette? Huolettomasti. Vaikka järveen. Minä ihmettelen teitä! Sallikaa minun pusertaa kättänne. Antaa kättä.
Jos nyt hän sanoo sua lempivänsä, Niin viisast' on hänt' uskoa sen verran, Kuin säätynsä ja asemansa mukaan Hän teossa voi näyttää; siis sen verran, Kuin Tanskan kansan yhteis-ääni myöntää. Siis varo, mikä tahra kunnialles, Jos, liiaks suostuin hänen lauluihinsa, Sydämmes hukkaisit ja puhtaan aartees Avaisit hillittömän himon saaliiks.
Maria Ivanovna ei poistunut luotani. Arvattavasti otin ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa jatkaakseni keskeynyttä tunnustustani, ja Maria Ivanovna kuunteli puhettani kärsivällisesti loppuun asti. Hän teeskentelemättä tunnusti lempivänsä minua ja sanoi vanhempainsa tulevan iloisiksi hänen onnestaan. "Mutta mieti tarkoin", lisäsi hän; "eivätköhän sinun vanhempasi pane vastaan?"