Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Rantalan emäntä tuumi, että keli oli kovin huonoa; oli kulunut paljo aikaa tiellä. "Meidän rautio ei joutanut loasta välittämään," sanoi Reeta, "se juoksi vain tavallista vauhtiaan. Kun pihaan pääsimme, niin minä oikein ihmettelin, että jo perillä olimme, sillä Mauri sanoi tänne olevan koko penikulman matkan." "Ei sitä varsin penikulmaa tule," väitti Maila. "Tulee hyvinkin," intti Jaakko.
Taitavasti ohjaa hän vaunuja mutkaista tietä myöten, läikähyttäen ruoskalla ikäänkuin pistolinlaukauksia; olisi luullut, että nuot neljä hevosta raivostuneina kiitivät vaunujen edessä, jos ei olisi nähnyt että ne yht'äkkiä vähäisen hiljensivät vauhtiaan, kun tuli vastaan joku puusilta tahi muu paha paikka.
Laiva oli hänen, ja joka kevät oli hänellä tapana se tällä tavalla toivottaa tervetulleeksi. Soh, pojat! Nyt se tulee! Pois tieltä! Elkää työntäkö sieltä takaa! Maha matalana kuin laukkaavalla hevosella oli sieltä vielä huutonsa jälkeen vähän aikaa tulla tohkaissut »Salama». Mutta sitten se yht'äkkiä vauhtiaan hiljensi, kohosi korkeammalle ja läheni juhlallisesti ja vakavasti laituria.
Rohkaistuna isäntänsä seurasta karkaa koira edellä entisiä jälkiään alas vaaran rinnettä, tekee tasaiselle tultuaan tiukan mutkan ja katoo koivujen väliin, joita kasvaa järven rannalla. Saran sukset liukuvat vanhaa vauhtiaan yli sen paikan, missä koira kääntyi, mutta jo jälen poikki mennessään ehtii hän huomata, ettei se ollutkaan suden jälki, vaan suksen.
He näkivät hämmästyksekseen matkueen tulleen niin nopeasti, mutta toverit eivät olleet tilaisuudessa antamaan heille lähempiä selityksiä. Eläimet, jotka vetivät näitä muassansa, jatkoivat rajua vauhtiaan järven rannalle asti, eivätkä seisattuneet, ennenkuin vesi nousi yli turvan. Nyt ei kuulunut enää rajua hirnuntaa ja ammumista.
Sattui sitten kerran, kun hän korvat pörhöllään tepasteli tallin edustalla, että tuvan mustasta ovesta astui ulos valkea, kamala aave. Kurahtaen karkasi jänö solan suuhun, kuuli takanaan kiljahdettavan ja kämmeniä lyötävän yhteen. Oli satanut vitiä, ja lumipilvenä pölysi hän ennen tehtyä jälkeään aitaa kohti, huimentaen vauhtiaan alamäessä.
Heidän rivinsä taajenivat sitä myöten kuin ympyränsä supistui, mutta he eivät vauhtiaan lisänneet enemmän kuin ennenkään, tarkoitus kun oli siten sulkea kaikki eläimet piirinsä sisälle. Siinä oli liian kaunis saalis heidän päästää käsistään. Käydä leirin kimppuun selkeällä päivällä, siitä ei voinut olla puhettakaan.
"Belisariuksen parran kautta", kiroili etumainen ratsastaja hiljentäen vauhtiaan, "tämä kissanpolku muuttuu niin kapeaksi, että kunniallinen ratsumies tuskin voi sitä myöten kulkea, ja tuolla tulee vielä lisäksi sola seis, mitä siellä liikkuu?" Hän pysähdytti hevosensa ja kumartui soihtuaan ojentaen varovasti eteenpäin.
Siellä hän paneutui pitkäkseen kaatuneiden runkojen sekaan ja makasi aivan kuin horrostilassa. Hetken kuluttua kuului lähtövihellys läheiseltä rautatienasemalta. Jäntevänä, kuin jos olisi koonnut viimeiset voimansa, nousi hän istumaan. Koko hänen olentonsa ilmaisi odotusta, mitä jännittävintä. Juna lähestyi vielä hitaasti, ja se tuli, lisäten vauhtiaan, yhä lähemmäksi.
Ja äiti istuvi, kehräjää, Ja kyynel silmähän vierähtää. »Iloitse, äiti, sun poikasi Jo mainehen siivillä kiitävi!» »Ylistetty luoja!» ja viuhuen Nyt rukki se hyrrävi pyörien. »Hän luokses saa, kotimatkall' on, Mut niinkuin syksyn puu alaston.» »Ylistetty luoja, kun vaan hänet saan!» Mut rukki se tyyntävi vauhtiaan. »Oi äiti parka ja vaivainen, Sun kuollut on poikasi kaunoinen!»
Päivän Sana
Muut Etsivät