Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
"Olen taistellut yötä päivää miekalla ja väsyttänyt itseäni ajatuksilla. "Senkin seitsemän kertaa on kahden kansan ylivoima painanut minut maahan, mutta joka kerta olen taas noussut murtumattomana ja pelottomana. "Vuosi sitten näytti päämääräni kovin läheiseltä. "Ja nyt, tänä yönä täytyy minun taistella tuon vaaleatukkaisen pojan kanssa Rooman viimeisten talojen, oman taloni, henkeni puolesta.
Ehkä istuu sielläkin morsian, laulelemassa rakastetulleen. Iloiselta vain kuulusti. Sotkamon kirkko saatiin näkyviin, ja korkea uljas Vuokatin harjanne, joka oli jo etempääkin näkynyt ja pistäytynyt aina vähän väliä esiin muitten vaarojen takaa, näytti nyt kohoavan ihan tuossa lähellä. Matkaa oli sinne nytkin kosolta, penikulma ehkä, vaan suuruutensa tautta näytti se niin läheiseltä.
Sen pienuus ei sallinut sitä pitää kävelypaikkana, mutta sen täyttämät kirjavat ja värikkäät kukat olivat omiansa tekemään sen niin viehättäväksi, mikä vain etelän ilmastolle on ominaista. Ja tuoksut, joita tuuli läheiseltä mereltä kuljetti, täyttivät huoneen, jonka väriuhkuiset seinät kilpailivat ihanimpien kukkien kanssa.
"Aksinja!" kiljasi Martin Petrovitsh, ja kiljasi niin, että varisparvi pyrähti läheiseltä kaurapellolta lentoon... "Housujako sinä ukollesi peset, vai?" Akka kääntyi samassa ympäri ja kumarsi syvään. "Housuja pesen, hyvä herra'" kuului hänen heikko äänensä. "Sepä se... Katsopas nyt", jatkoi Martin Petrovitsh, ajaen ravia puoleksi lahonnutta aitaviertä myöten.
Matkalla oikeuteen, ajaessaan samoja katuja myöten, samalla ajurilla, Nehljudof ihmetteli itsekin mihin määrään toinen ihminen hän nyt tunsi olevansa. Avioliitto Missin kanssa, joka oli vielä eilen näyttänyt niin läheiseltä, tuntui hänestä nyt aivan mahdottomalta.
Viisitoista vuotta olimme olleet tutut ja kirjevaihdossa, ja tämän ajan kuluessa olin useita kertoja käynyt Wienissä, joka minusta hänen takiansa aina oli tuntunut niin läheiseltä ja tuttavalliselta kaupungilta; nyt se yhtäkkiä oli kuin siirtynyt satoja peninkulmia tuonnemmaksi. Kaikki seikat ihan ensi tutustumisestamme astuivat eteeni.
Mutta vielä saa hän kovia kokea, ennen kuin hän pölyisiä katuja myöden korkeiden savimuurien välitse, jotka estävät häntä ihailemasta reheviä puutarhoja, vihdoinkin saapuu varsinaiseen kaupunkiin ja saapi kymmenen päivää ratsastettuaan kaivatun majatalon edustalla astua ratsun selästä. Täydessä sulossaan esiintyy "itämaiden silmä", kun läheiseltä Kasiun'in vuorelta tarkastelee sitä.
Kaikki se perustus, jolle hän oli rakentanut, horjui sinne tänne. Hän oli todellakin kulkenut silmät ummessa, ymmärtämättä elämää ympärillään, tosi elämää riehuvine tunteineen ja intohimoineen. Ja kuka se oli tuo mies, joka aina ennen oli tuntunut niin läheiseltä ystävältä? Tuo mies, joka järjellään aina hallitsi tunteensa eikä sortunut?
Läheiseltä laiturilta, johon väkeä alkoi kokoontua, tuli kolme miestä Vikin puutarhaan. Ensimmäinen tulijoista oli kookas mies, posket sileäksi ajetut, harmaa tukka huolellisesti leikattu, hiukkasen kalju, kaulus jäykkä ja kiiltävä ikäänkun suorastaan silitysraudan alta tullut. Se oli laivanomistaja, kalakauppias, tehtaanomistaja, pankinpäällikkö y.m.m.
Jos asia nyt oli niinkuin hän aavisti oliko hänellä muuta kuin yksi tie valittavissa? Mutta miksi hän pelkäsi tuota? Ei löytynyt maan päällä toista naista, jota hän niin paljon kunnioitti, joka tuntui hänestä niin hyvältä, niin läheiseltä kuin Anna. Voisiko mies toivoa parempaa vaimoa itselleen, jos todellakin Anna oli hänelle, arvottomalle olennolle, rakkautensa antanut? Ja kumminkin kumminkin
Päivän Sana
Muut Etsivät