United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sepä kummallinen mies on", tuumailin minä. "Kyllä hän toimastaankin on kummallinen", myönsi Leena ujosti, "mutta hän ei taida olla oikein viisas." "Mikä hänen nimensä on?" kysäsin taaskin; en niin paljo uteliaisuudesta, tahdoinhan vaan sanoa jotakin, saadakseni tuon kauniin vieruskumppanini yhtymään pitempiin puheisin kanssani.
Kaikki nämät valmistukset saattoivat minut äärettömän alakuloiseksi, ja kuitenkin oli hetkiä, jolloin minun nuori sieluni äkkiä ikäänkuin paisui, jolloin joku iloinen aavistus, joku suloinen toive sitä ihastutti; mutta se syntyi ja kuoli nopeasti kuin salama, ja kummallinen ajatuksenjakso minun silmäni vilkasi joka kerta ujosti ja tarkastellen kenkiini.
Tumma puna kasvoillansa ja silmät ujosti maata kohti käännettyinä, sanoi Roosa: "ah, hyvä rouva, kuinka voittekaan niin puhua, kuinka olisikaan Konrad, aatelinen nuorukainen, voinut rakastaa minua, halpaa tyttöä. Te ainoastaan olitte hänen mielessänsä, ja kun minunkin nimeni on Roosa ja olen jotenkin teidän näköisenne, kosi hän minua, kuitenkin teitä tarkoittaen".
Sitten valtasi Matti puheenvuoron ja sanoi: Pianhan se Pekka asiansa selvittelee, vaan minussahan sitä olisi paljonkin nuhtelemista, aivan illallisista tyhmyyksistä. Ujosti käsiinsä katsellen virkkoi siihen Hintti: Lieneekö tuota sinussa nuhtelemista, mahtaa olla minussa enempi. No ei nyt puhuta sinnepäin, keskeytti Matti. Heitetään joutavat mielestäkin pois ja uudistetaan niitä vanhoja puheita.
Ihmiset niitulla näyttivät riemuitsevan, heinävaunut tanssivan eteenpäin, kotka katolla heilutti ilosta siipiänsä että vihdoinkin ne, jotka kuuluivat yhteen, joutuivat yhteen! Iloa kaikille: jättiläisten suku herätetään taas eloon tässä pariskunnassa. Jalosti hymyten kuin ruhtinatar myrttikruunu päässä kumarsi Wappu ja sanoi melkein ujosti sanansaattajalle, että hän odotti Jooseppia.
»Sinua!» Pietari sanoi, mutta meni kuitenkin pianon ääreen ja lauloi kauniilla, kaikuvalla äänellä vaikka vähän kiihtyneenä ja ujosti noita vienoja, idyllimäisiä lauluja »meidän lapsuutemme vihannoista laaksoista», »paimenen soitosta», »keijukaisten tanssista ja koskien kohinasta,» vaatimattomia lauluja, täynnä haaveilua, kaihoa ja surumielisyyttä.
Mutta ei mitään muita kutsuja kuin meillä käymään", lisäsi Kirri. Hannu lähti paikalla toimiinsa ja samassa tulivat Martti, Aina ja Esko. "Hyvää päivää!" sanoi Martti vetäytyen nurkkaan. "Hyvää päivää!" sanoi Ainakin ujosti. "Päivää, päivää, lapseni! Me olemme tulleet täällä toiselle tuulelle ja mielelle.
»Te käsititte sanani väärin», virkkoi Isabella ujosti puhuen, mutta kuitenkin niin kovalla, selvällä äänellä, että herttua, vaikka hän jonkun sisällisen aavistuksen vuoksi mielellään olisi ollut kuuntelematta, ei voinut olla kääntämättä huomiotansa tytön puoleen. »Minun suostumukseni», jatkoi kreivitär, »ei tarkoittanut muuta kuin noita läänityksiä ja tiluksia, jotka teidän esi-isänne, armollinen herttua, antoivat minun esi-isilleni, ja jotka nyt luovutan teille takaisin, jos minun läänitysherrani arvelee, että tottelemattomuuteni tässä asiassa on tehnyt minut kelvottomaksi niitä kauemmin pitämään.»
"No, mutta mitä herran tähden sinä oikeen mietit, kun sinä olet nyt tänä päivänä niin vaatelias?" puuttui nyt isä puheesen. "Jos minustakin tulisi vielä mies", sanoi poika hiljaisesti ja ujosti. "Sinusta mies! jotakin sitä kuulee! Ha, ha, ha, haa! sinusta mies mitäs tolvanasta!" kummaili ja nauroi isä, että oli selälleen kaatua.
Kuulen kuin laulun hyminää kukkasnupusta» hän kallisti suurta päätään kuunnellakseen. »Maailmassa laulaa niin monta nuppua; mutta minä istun tässä kuuntelemassa yhtä, jota sattumalta tunnen hiukan ... joka maksaa minulle vuokraa» hän lopetti ujosti, vetäytyen takaisin kuoreensa.