United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin puheillaan mua härnäs, että merta Ma potkisin, jos niin se mulle ärjyis. Pään hältä poikki löin, ja ilo suuri, Ett' ei nyt tässä seiso hän ja kerro Minusta samaa. CYMBELINE. Sua surkuttelen; Sua oma kieles syyttää. Kuolon oma Lain mukaan olet. IMOGEN. Päättömän tuon ruumiin Ma miehekseni luulin. CYMBELINE. Tuo mies köysiin, Ja viekää hänet pois! BELARIUS. Seis, kuningas!
Oi, jospa taivaan Herra Sit' tulta sinkoais, Jokaisen kurjan syöminen Tulella puhdistais! Poistuisi kansastamme Häpeä, kehnous, Sais sijaan suuret aatteet Ja suuri rakkaus. Silloinpa, Suomi armas, Sun koittaa onnesi, Kun mahtavasti kerran Sun kieles sointuvi, Kun takoo koko kansa Sovinnon Sampoa Ja edistyy ja kasvaa Jaloissa riennoissa.
ANTON. Nähnyt mätäkuun houreessa! Mutta äänettä asioista, jotka eivät koske sinuun, ja mene toimiis! ELIAS. Olin juuri aikeissa lähtemään. ANTON. Ja kerran vielä muistutan: pidä kieles hammasrivin takana noista hulluista luuloistas. ELIAS. Ja heistä tulis kuitenkin oivallinen pari. ANTON. Pois! ELIAS. Poishan minun täytyy, saattamaan esiin kartanon vaunut. Mutta kyllä hänen masennan vielä.
Sun kieles ilmoittaa sun syntyneeksi jalossa tuossa isänmaassa, jolle lien ollut ehkä liian rasittava.» Eräästä hauta-arkusta tuo ääni äkisti soi, ma siitä säikähtyen lähenin hiukan Saattajaani. Lausui hän mulle: »Käänny! Mitä teet sa? Siinä on Farinata, pystyyn noussut on hän, voit hänet nähdä aina uumaa myöten.»
Tyttärien laulun lomassa Pekka alkoi laulaa luikutella valssin tapaista juomalaulua, jossa jokaisen värsyn lopussa kerrataan: Juo ja laula ja juo ja laula ja juo. Laulu kuului näin: Jos tahdot iloa nautita niin juo. Jos tahdot välttää tautia, niin juo. Sillä viina se saattaapi iloiseks' sun mieles' niin kauan kun suussasi liikkuupi kieles j.n.e. Jos olet nuori ja naimaton, niin juo.
Ah' lämmin purppurainen verivirta; Kuin tuulen liikuttama lähteen huoko, Sun rusohuulillasi nousee, laskee Ja tulee, menee henkäyksesi kanssa! Sun joku Tereus varmaan raiskasi, Ja kieles silpoi, jottei tulis ilmi. Ah, kasvos häpeästä käännät pois!
mua ettet tässä vartomasta epäis, siks kuin tuo tuli kaksipäinen saapuu; näät, kuinka halu kallistaa mun heihin.» Hän mulle: »Kiitost' ansaitsee sun pyyntös ja pyytehesi, siksi myönnyn siihen, mut näytä, että osaat kieles suistaa. Mun haastaa suo, kun kyllin oivaltanut jo tahtos oon, he ollen helleenejä sun puhettas ehk' ylenkatsoisivat.»
Rukoilen keisaria; poikais tähden Siis älä pelkää, kaikki hyvin käy. TITUS. Tule, Lucius, heitä et saa puhutella. Viides kohtaus. Sama paikka. DEMETRIUS. Nyt mene, kerro haastaa jos voi kieles Ken pois sen leikkasi ja raiskas sun. CHIRON. Tai kirjoita ja niin tuo tietos ilmi; Rupea kirjuriks, jos tyngät sallii. DEMETRIUS. Kas, katseilla ja merkeillä hän uhmaa!
Näin uni yhä uudet niin synkät kuvat luo, Ei rauhaa Suomen saada nuo öiset peikot suo. Mut vihdoin toki haihtuu jo usvat uinailuin, Ja Suomi ajan uuden nyt näkee kummastuin. Ja äänet hälle kuiskaa: »jo kuole, kurja, pois, Mit' tehtävätä täällä sinulla enää ois? Oot mykkä muukalainen sun maillas omillas, Oot myönyt kieles, kurja; pois nukuit onnestas».
»Ei koita yösi, Suomi; jo päiväs tullut on, Ei kuolla voi se kansa, mi pyrkii elohon. Nuo öiset sumut vieraat, ne poista mielestäs, Ja tulevainen onnes vaan etsi itsestäs. Sun vihan myrskyt murti, hajoitti ajan vuo: Nyt itse pirstaleistas taas Suomen kansa luo. Sun kieles vieras sorti: se voimaan nosta taas, Ja itse uljain mielin käy ohjiin oman maas».