United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja saliss' loistavassa joukko tanssii Häitä kauniin tyttären. Jasmiineistä ja ruusuist' purpuraisist', Sinertävist' sireeneist' Ja morsius-myrtistä Haju käy ympär, Ja saarnisto hymisee ihanast' soitost'. Mut morsian, se nuori, mustakihar', Huohuttaen tanssist' käy. Hän kaunis on kuin ehtoo Eedenissä, Vakaa, kaino, viaton.
Saliss' on jo hän, säihkyvi katsanto, tykö päällikön hällä on tie: »Kenraali, virrannut vert' on jo, joka tuokio verta vie. Väki uljas on kyllä, mut uljaamp' ois, jos päällikön nähdä se vois.» Sandels, hän tuumivan katseen loi: »Kah, kuuma kuin uunin paasi Ajo uuvutti kai, nälän teille toi, lepo pieni, niin jaksatte taas! Nälän muistaa saa, janon myös. Kas näin, siis ryyppykö allepäin?»
»Tyttäres hän saliss' istui morsiona herttuan; vei jo soittajani hälle lauluviestin uljahan: lauloi immen ahtaat aatteet, kaihot neiden laulajan, kunnes kyynelhelmet kirkkaat peitti hunnun loistavan. »Varjost' öljypuun hän nousi, paras poikas pystypäin, kun toin tuimat sotalaulut, meltomieltä terästäin.
Virkki ja istuutui koht' itsekin korkea Here; vaan saliss' ylhän Zeun oli nurkua täynn' ikivallat; istuutui hymy huulillaan, mut tummien kulmain ylt' ei seestynyt otsa, ja noin vihasuulla hän lausui: "Vastustammeko Zeuta me siis, vähämieliset houkot? Hillitä tuumia tuon rukouksin tai väkivoimin viel' yritämmekö totta?
Ja höyhenvuode hieno, uljas on sen linnan suuren saliss' suurimmassa ja Turkin matto peittää permannon ja purppurat on joka ikkunassa. Sen vuoteen untuvilla unelmoi siell' linnan herra itse levollansa ja kaukaa vieno, kaunis soitto soi ja kummat yrtit tarjoo tuoksujansa.
Ja hän näyttää kultaristin, Mi on kudottuna vaippaan. Joka naiselle hän kuiskii, Häntä lempivänsä sanoo; "Totta kuin oon kristitty!" hän Varmaan sata kertaa vannoo. Tuolla linnass' Alkolean Hälvennyt on riemu, hilke, Poistuneet on naiset, herrat, Eikä enää tulet vilku. Donna Clara ja Almansor Ovat yksin saliss' siinä; Yksin vain luo viime lamppu Heidät valoon puolisiimeen.
Varokaattepa vainen, ett'ei viettele kulta ja rikkaus, niin, varokaatte, harmi ja huoli ne on viiskymmen-vuotisen lahjat. Entäpä, jos hänen sarkans suurempi on kuni muitten, huoneens ilmahan jos monikertaisempana nousee, onni se poissa tok' on: ei viihtyen valkene laihot, riemuillen sulo rakkaus maalatuss' ei saliss' istu, vain suru istuu siellä ja kiusoja suojissa väijyy.
Ystävä, neuvot soi monet sulle Menoitios silloin, lähtevä kons' olit Fthian mailt' Agamemnonin luokse. Oltiin kumpikin läsnä, ma itse ja oiva Odysseus, 767 istuttiin saliss', ohjeet kaikk' isäs antamat kuultiin. Vankkaan saavuttiin näet Peleun valtiaslinnaan, miehiä nostattain väenruokkija-mailta akhaijein.
Tanssiaisiin tultiin; kaikki mitä Kaupungiss' ol' nuorta, uhkeaa ja Ihanaa tääll' loistossansa nähtiin Yhtyneenä nyt, ja poloneesi Antoi alkajaiset tanssin iloon. Ihmeen sorjana ja entistänsä Sulompana nähtiin nuoren kreivin Pyörittävän paronessaa saliss', Sitten tyttäriä pari kertaa.
Isännän vihaa orja piillä saapi, Vaan lapsi isäns' ääntä noudattaapi, Mut Jumalaansa, Luojaa, Vapauttajaa, Ihminen vastustaa. Kööri: Oi Herra, kaikki maat Sun voimaas ilmoittaapi, Iki=kiitosta maailma Sulle soikohon! Sopraanit yhdessä: On taivaalle syntynyt tähti! Kah, Betlehemin soimessa syntyi poikanen. Hän syntyi majoiss' alhaisten, Ei sijaa saliss' ylhäisien. Miks syttyi taivaan tähtönen?