United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silta ryöppyää ja hohtaa, Rattoisasti raikkuu soitto; Hurjan loihtupiirin lailla Kaikki hyörii huonehessa. ""Päästä minut! Don Ramiro!"" Vaikeroipi donna Clara. Don Ramiro taaskin toistaa: "Käskithän mun tulla tänne!" ""Lähde nyt jo Herran huomaan!"" Huusi Clara kuuluvasti; Juur kun sai sen lausutuksi, Kadonnunna on Ramiro.

Jylinän taivahasta korkeimmasta niin kaukana ei kuolevainen silmä, sukeltakoon se merten syvyyteenkin, kun siellä silmäni Beatricest' oli; kuvansa sentään selvään näin, kun meidän välillä estävää ei ollut mitään. »Oi, Donna, jolta toiveeni saa voiman ja joka oot mun pelastuksekseni suvainnut jälkes jättää kuolon maille,

Siell' ennät talliin, odotat, Siks' että rengin näät, Ja kysyt: "kumman tyttären On tänään teillä häät?" Jos renki vastaa: "tumman on," Niin viesti joutuun tuo. Mut jos hän vastaa: "vaalakan," Niin ratsus syödä suo. Ja sitten poikkeet punojaan, Ja ostat nuorasen, Ja ajat vaiti, verkkaan vaan, Ja saatat mulle sen. "Donna Clara! Donna Clara! Nuoruuteni lemmityinen!

Tämän selitti hän eräänä aamuna don Juliano Romerolle, eräälle rikkaalle maatilanomistajalle Arispen läheisyydestä, donna Villannevan omalle veljelle, joka levottomana siitä, ettei saanut mitään tietoja, oli tullut saamaan niitä varustusväen päälliköltä Arispessa. »Ah!

CLETO. Minä olin jo toivoni perillä, näin itseni jo tuon suuren terveys-neuvoston kunniakkaissa rinteissä? Häneltä se olisi menestynyt! Nyt minä en ikinä siksi pääse, ei ikinä, el ikinä! Mitä! Hän tulee itse minun kouriini? Sennora. LEONCIA. Minä tiedän kaikki. CLETO. Leoncia! LEONCIA. Jättäkää pois tämmöinen puhutteleminen. CLETO. Donna Leoncia! LEONCIA. Te olette vilpistelijä.

»Oon enkel-lempi, joka kierrän pyhää iloa, helmastasi huokuvaista, jok' oli majapaikka kaiken kaipuun. Ja olen kiertävä sua, Donna Taivaan, sikskunnes poikaasi sa seuraat piiriin ylimpään, jonka siitä kasvaa kauneusNäin päättyi seppeleen tuon laulu, sitten muut valot kaikki valtavirteen yhtyi nimeä Maarian nyt ylistämään.

Buckingham joutui hetkiseksi häikäistyksiin; ei koskaan ollut Itävallan Anna näyttänyt niin ihanalta keskellä noita tanssijaisia, juhlia, karuselleja, kuin hän näytti tällä hetkellä yksinkertaiseen satiinipukuun verhottuna ja donna Estefanan seuraamana, tuon ainoan espanjalaisen naisen, jota kuninkaan luulevaisuus ja Richelieu'n vainot eivät olleet karkoittaneet hovista.

Eräässä nurkassa oli tuo espanjalainen kamarineiti donna Estefana, joka häntä oli seurannut Madrid'ista. Rouva de Guéménée luki ääneen; kaikki muut kuuntelivat lukemista tarkkaan, paitsi kuningatar, joka juuri oli hankkinut toimeen tuon lukemisen, voidaksensa, kuuntelevinansa ollen, huomaamatta seurata omien ajatuksiensa juoksua.

Soitto alkoi yht'äkkiä, niin että he säpsähtivät! ja sitten vedettiin isopurje ylös. Siellä seisoi ritari sapeli sivulla ja käsi rinnan päällä, joka veti hirmuisen pitkää purjenuoraa, ja sitten tuli valkeihin puettu donna ja lankesi polvilleen sekä nousi jälleen ylös. Ne lauloivat vuorovuoroltaan, ja tuntui siltä kuin eivät he koskaan olisi tahtoneet lopettaa.

Nojatuoliss' istuu donna, Jakkaralla ritar istuu, Ja hän raskaan päänsä uinuin Laskee syliin armaan immen. Ruusuvettä pullosesta Valaa donna kaihomielin Kutrillen Almansorinsa, Jonka rinta huokuu, riehuu. Sulo suukon viehkein huulin Painaa donna kaihomielin Kutrillen Almansorinsa, Jonka otsa pilviin peittyy.