United States or United States Minor Outlying Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta nyt on Konevitsan luostari vielä paljoa likempänä Pyhäjärven rannikkoa kuin Valamo Sortavalaa tuskin kelpo uimamatkan päässä niin että se ei mitenkään voi olla äärettömästi vaikuttamatta Pyhäjärven pitäjän siveellisyysoloihin. Kuitenkin on muistettava, ettei sielunvihollinen missään ole niin valpas kuin pyhien paikkojen läheisyydessä. Siellä se lakkaamatta väijyy ja vehkeilee.
Salainen vaara väijyy lempeän illan hämärässä, esiintyy niin kauniissa viattomassa muodossa, hetkessä valloittaa se nuoren, ajattelemattoman tytön sydämmen ja silloin käy, niinkuin nuorten palvelustyttöin niin useasti on käynyt.
AHAB. Voi pääsky välttää vainoavan haukan; Jäliltään vuorikauris metsämiehen Voi eksyttää, ja värisevä vohla, Jot' ahnahasti väijyy leopardin Veriset silmät, syrjään loikaten Tään julman pedon kyntten raatelusta Voi joskus päästä. Mutta ihminen Ei paeta voi taivaan tuomiota, Mi häntä kohtaa, sen ma näen nyt.
Kun ajatus ohi mennen niitä kosketti, olin taipuvainen uskomaan, että mahtaa todella joku paha henki olla olemassa, joka näkymättömänä väijyy läheisyydessämme, otollisena hetkenä karkaa sielun kimppuun ja saa sen äkkiarvaamatta valtaansa. Toivoin että Antti pian kotiutuisi.
REGAN. Isäni ristilapsko teitä väijyy? Edgarko, jolle isän' antoi nimen? GLOSTER. Oi, häpeä sen peittää tahtois, rouva. REGAN. Oliko hän sen irstaan joukon seuraa, Jok' isälläni palvelee? GLOSTER. En tiedä. Oi, kurjaa, kurjaa liiaks! EDMUND. Oli, rouva, Hän oli sitä joukkiota. REGAN. Ei ihme siis, jos häll' on häijyt eljet.
Jos työmiehen vaimo tahi kreivin tytär vihaavat, niin tuntevat he aivan samalla tavalla, vaikka toinen ehkä asettuu pensaan taakse ja väijyy kilpailijaansa ja hyökkää hänen päällensä lyöden ja piesten ja toinen taas levittää hänestä pahoja huhuja. Siinä on koko eroitus." Gabrielle pudisti päätään. "Ei, eroitus oi ole ainoastaan ulkonainen.
Kymmenestä nuoresta miehestä, jotka antautuvat väkevien juomien nauttimiseen, löytyy ehkä viisi, joiden rinnassa väijyy tuo käärme, joka vasta on oleva heidän leppymätöin hirmu-haltijansa, jota ei kyyneleet, ei rukoukset, ei sielun tuskakaan voi sovittaa, ja jonka kanssa he saavat taistella yhtä turhaan kuin muinoin Laokoon.
Kaulansa eläin voi kurottaa, jos se voi johonkin nojauda, niin pitkäksi, että se ulettuu aina 7:n jalan korkeuteen. Mutta varovaisuutta se tarvitseekin; sillä niin maassa kuin ilmassakin väijyy sitä lukuisat viholliset: täällä ilvekset, karhut ja sudet; siellä kotkat ja rohkea lammasgami.
Mutta jos hän pääsee pakoon... Jumaliste, jos hän pääsee? Ei, hyvä Fleming, ei; vaara on kovin suuri. Me voimme saada koko parven niinkuin ampiaiset päällemme, ja Kaarle-serkkuni ei ole ikinä antava minulle sitä anteeksi... Kaikki on tarkoin mietitty, sanoi toinen ääni. Wielopolski 100:n ratsumiehensä kanssa väijyy Königsschluchtin takana ja on kuin jehu hänen niskassaan. Sen täytyy onnistua.
Ja hänen yllänsä on korkea taivaanlaki vaaleine tähtineen. Hän luopi välistä silmänsä sinne. Sinä et puhu, Aslak, mutta ajatukset, jotka tänä yönä mieltäsi täyttävät, ne voivat sovittaa paljon. Nyt istuu hän yksinänsä Jumalan kanssa ja Livin käsi hänen omassaan. Hän ei huomaa väijyvää käärmettä kanervikossa, joka on valmis pistämään. Se on vanha Guro. Tämä näkee, väijyy, miettii.