United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kas niin, nyt juna viheltää! Herää Gärda; John, katso näkyykö Anderssonia. Hyvästi herra tohtori rouva kääntyi ja ojensi hänelle kätensä, joka oli lauhkea kuin talvisen auringon säde jääkää hyvästi! Tohtori piti hänen kättään omassaan hetken aikaa ja katsoi häneen omituisesti: Kiitoksia kertomastanne kauniita satuja!
Gertrud kiipesi hänen syliinsä ja nyki hänen viiksiään, "höyheniä", kuten hän sanoi; hän ihmetteli suuresti, miksi kaikilla sedillä oli "höyheniä" kasvoissaan, ja hän tutki hyvin mielellään lähemmin tätä ihmettä. Sonja, joka oli järjestyksessä toinen, asettui hänen olkapäätänsä vasten ja toisteli: "pikku isä pikku isä..." Mai seisoi äänettömänä hänen vieressään ja piteli hänen kättään omassaan.
Hän sulki silmänsä, ja oli nukkuvinaan, puserrettuansa ensin Johannan kättä ja pitäen sitä yhä sittenkin vielä omassaan. Tällä välin herttuatar oli tullut jonkunmoiseen rukoushuoneesen.
»En minä olisi uskonut, että sinulle tuli siitä tämmöiset matkat», sanoi vihdoin sisar. »En minäkään.» Sitten he taas kävelivät kumpikin omia ajatuksiaan ajatellen. Kyläseutu oli loppunut, he olivat nousseet pienelle metsäiselle mäelle. »Nyt minä käännyn», sanoi sisar. Hän piteli veljen kättä omassaan, molempien silmät olivat kosteat. »Jumalan haltuun nyt vaan!» »Samalla tapaa!»
Liikutettuna piti Löfving sitä lujasti omassaan, ja suuret kyyneleet nousivat hänen silmiinsä. Sprengtportin kamalasti muuttunut ulkomuoto näytti kapteenista valloitetun Suomen esikuvalta. Hän ei aavistanut että hän teki majuriin samanlaisen vaikutuksen. Eihän tuo riutunut, sammuvakatseinen mies toki ollut Löfving. Semmoisena hän ei ollut koskaan ollut.
Hän laskeusi polwilleen pois menneen poikansa wuoteen wiereen, kätki kaswonsa kuolleen ympärillä olewiin peitteisin ja piti yhä hänen kättänsä omassaan. Siinä suri, siinä itki hän, eikä kukaan hennonut häiritä hänen suruaan. Näyttipä siltä, kun hän ei olisi tahtonut koskaan erota rakkaasta lapsestaan, jota hän oli niin armastanut, jonka tähden hän oli niin paljon kärsinyt.
Ja hänen yllänsä on korkea taivaanlaki vaaleine tähtineen. Hän luopi välistä silmänsä sinne. Sinä et puhu, Aslak, mutta ajatukset, jotka tänä yönä mieltäsi täyttävät, ne voivat sovittaa paljon. Nyt istuu hän yksinänsä Jumalan kanssa ja Livin käsi hänen omassaan. Hän ei huomaa väijyvää käärmettä kanervikossa, joka on valmis pistämään. Se on vanha Guro. Tämä näkee, väijyy, miettii.
Hän on tullut hieman kalpeaksi oltuaan talven Pariisissa, mutta muutamain kuukausien raitis maaseutuilma tekee hänet taas reippaaksi." "No sitähän minäkin olen sanonut!" huudahti Beauchêne. Constance oli pitänyt poikansa kättä omassaan, ja nyt asettautui poika taas maata sulkien väsyneen näköisenä silmänsä, mutta äiti hymyili iloisesti.
Kukin oli kiintyneenä omiin toimiinsa, rouva Hjort omassa huoneessaan, Dora ja Lisbet omassaan, eikä kukaan joutanut ajattelemaan sellaisia pikkuasioita, kuin että vierashuonetta koristivat tanssiaispuvut ja -kengät ja että nauharuusuja, hiusneuloja ja sukkia oli siroiteltuina joka paikkaan.
Mutta Aslak vartioitsee uskollisesti yössä, Jumala yllänsä, Livin käsi hänen omassaan. Aamulla joukon piti lähteä eteenpäin. Aslak sai kuitenkin muutamia miehiä avukseen, kantamaan Liviä pajuista tehdyillä paareilla alas lähimpään talonpoikais-taloon; sillä hän oli vielä niin voimaton ett'ei jaksanut paljon mitään. Guro tahtoi seurata heitä.