United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Virkki ja vei asun ylt' asekuulun Paionin poian. Mutta Aleksandros heti, mies Helenen hiusheljän, jousen joukkojen pään Diomedeen suuntasi surmaks, suojana patsas pääll' lepokummun, kuss' ikiunta Ilos, Dardanon juurt' uros, uinui, valtias vanha.
Ah, että voima sisäinen mun liikkuis rinnassani, ja että muoto täyteinen, mun virtais sormistani! Ma vielä etsin, haparoin, mut aina tuohon palaan: sun, luonto, tuntea jo voin, sua kuvata ma halaan. Kuin moni vuosi kulunut niin ilotonna koitti! Miss' oli nummi kuivunut nyt ilon lähde soitti! Sun luokses, luonto, halajan, sun luonas tahdon elää. Kuin vesi kaivon vilpoisan ylt' ympär suihkees helää.
Mitäpä sinä esimerkiksi sanoisit, jos sinut sidottaisiin puuhun ja ylt' ympäri sytytettäisiin sieviä rovioita Hä, eikö siinä olisi huvia nauraa ihan kuollaksensa?" "Herra Legree," sanoi Tuomo, "te kykenette tekemään, mitä hyvänsä, sen minä kyllä tiedän. Mutta enempää kuin ruumiin te ette voi tappaa ja sitte seuraa ijankaikkisuus."
Niinpä esimerkiksi orja usein sidottiin kiinni puuhun ja ylt' ympäri sytytettiin tulia, niin että hän kärsi hirmuisimpia tuskia joista hänet vapautettiin vasta suurimman hädän hetkenä.
Mut rautaportti raskas se kiinni kumahti, Ylt' ympäriltä kaiku etäältä vastasi. Ja jouluaamun tähdet taivaalla kimaltaa. Kun Herran temppelille näin Kauppi matkustaa. Vaan kummun alla Kauppi katsahti linnaan päin, Ja riemu huulillansa hän haastelevi näin: "Ei asuntoa moista maan päällä avaran! Tuskinpa lintu lentäis yl' linnan korkean."
Mutta kun muurin taa he jo henkäämään ovat päässeet, portin puoliskot lujapielet salpahan saakaa, niitten taa näet hirviön tuon jo ma pyrkivän pelkään." Virkki, ja portin koht' urot aukoi, siirteli salvat; turvaa tarjosivat avo-ukset. Apollopa vastaan ryntäsi pois tuhon kääntääkseen ylt' iliolaisten.
Ja hyönteistoukka kutoo suvulleen ylt ympär oksan talvimajan. Ja menneisyyden sa yleville raunioille sun majas pystytät, oi ihminen, ja nautit elämästä haudoilla! Jää hyvästi, sa onnellinen vaimo. Vaimo. Et tahdo jäädä? Vaeltaja. Herran huomaan! Siunattu olkoon poikanne! Vaimo. Onnea tiellenne! Vaeltaja. Mihin johtaa vuoren taakse polku tuo? Vaimo. Se Cumaan vie. Vaeltaja. Se onko kaukana? Vaimo.
Vaan hänen kons' Apisaonin ylt' asun ottavan keksi, jousen Aleksandros jumalainen tähtäsi kohta Eurypyloon sekä sattumahan jalan oikean reiteen nuolen sai, sen katkesi pää sekä vaivasi reittä. Joukkoons' Eurypylos nyt väistyi välttäen turman, huusi akhaijeja viel' avuks Aiaan kaikuvin äänin: "Ystävät, ylhät, akhaijein päät sekä päälliköt aimot!
Juuri kun aimon Agastrofon ylt' asun välkkyvän kiskoi urhea Tydeun poika ja harteilt' otti jo kilven, koppoi valtaisen kypäränkin, niin veti joustaan väijyjä, nuolen laski ja ampunut ei sitä turhaan, vaan läpi tuimana tunkeutui jalan oikean rintaan nuoli ja tanterehen jalan alle, ja riens ilonauruin ampuja kätköstään, sanan virkkoi kerskuvin riemuin: "Nuoleni sattui eik' ohi kiitänyt.
Keihäskuulu jo vei Diomedes, Tydeun poika, koht' elon heiltä ja hengen, ylt' asut uljahat riisti, mutta Odysseus Hippodamaan ja Hypeirokhon kaasi. Zeus laelt' Idan katsoen nyt pani taas tasavoimin käymään kamppailun, tasan urhoja surmasi urhot.