United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuulepas sa vieras poika, kuule poika kulta, Minull' oisi pikkuruisen kysymistä sulta. Mitä kuuluu kullan maalle, kuinka voivat siellä; Mikä sun saattoi näille maille, puhu kanssani vielä. Seisotapa hevostasi, puhu kuullakseni, Oliko kaikki tervehet ja oma kultaseni. Sanoisitko: kultani on muien armahana, Sano vaikka viiesti, en usko ollenkana.
Nain ma vasta vanhoillani, Otin onneni lopulla; Vanha sai valitun piian, Ilkiän ikä kulunut. Kun oisi vaimo vaihtamoina. Minull' on nainen miekkoisella, Toinen Vaaran Tuomahalla, Kolmas Korpelan Matilla, Neljäs vielä neityenä.
Korhosen tytär, jo mainittu Anna Reetta, joka isänsä kuolemasta teki edellä luettavan kauniin runon, ei ole muunkaan laulun laadinnossa isäänsä kehnompi, miltei ennen parempi. Sen voisi päättää seuraavistakin värsyistä, otetut hänen eräälle orpopojalle tekemästä laulustansa: Minull' on mieli kirjoittaa, Maailman surkeutta mainita, Jos aika myöten antaisi, Ymmärrys ylös kantaisi.
"Sano hänelle, ett'en minä saa lepoa ennenkun tiedän, ett'ei hän kanna vihaa minua vastaan." Kun Olga oli matkahan valmistainnut, tuli Seimke hänen luokseen ja lapsi seljässä komsissaan. Hän laskihe polvilleen ja nosti kyyneleiden kostuttamat kasvonsa Olgaan päin. "Anna minun seurata myötä", anoi hän. Minull' on jano, nähdä mieheni viimeiset silmät."
Minull' on tuolla joku kakkonen orpanahempukoita, ja hyvä veikko kapakanisäntänä; jos ne noilta pääsevät makuun, eivätkä sitten kesyty, niin kyllä ne ovat paatuneita hornansusia! Kulenburgin palatsi. Herttua Alban asunto. Silva ja Gomez kohtaavat toisensa. SILVA. Oletko sinä toimittanut herttuan käskyt? GOMEZ. Tempuilleen.
VANHA JOUKO. Se on maailman menoa. Et näe etehes itse, Kohtalo sinua viepi. Minne vie? sitä et tiedä Ennenkuin perille pääset. Tottele! on luonnon sääntö. Tyydy! muut' ei lohdutusta. Se minull' on kokemusta. AINO. Miten on onnellisten mieli? Kuin vapaitten aaltosien Selvällä meren selällä. Mitenpä poloisten mieli? On kuin kaivossa vetonen, Ahdistettu, auringotta. Nojaten Tainan olkapäähän.
Mutta voitte kuitenkin, hyvä herra, isänmaan rakkauden tunteilta liikutettuna, näin tärkeällä ajalla kuin nykyinen heittää tuonmoinen halpa seikka siksensä, jättäen rääkkäämättä niitä hetkiä, jotka ovat mitä painavimpia koko elämässäni! Flaschendorff. Mitä te hulluttele, herra Olavi! Isänmaa! isänmaa! Se maa minull' isänmaa, miss' jooda parhain, makseta hyvi. Kaarle Olavi.
En tottumusta tottelemaan ainoastansa tahtoisi minä sinuun juurruttaa, myöskin sitä neroa, jotta itse pystytään julkilausumaan, käskemään, suorittamaan, tahtoisin minä istuttaa sinuun, minä tahtoisin jättää sinulle mitä suurimman perinnön, kuninkaalle mitä otollisimman palvelijan, varustaa sinut, parhaalla, mitä minull' on, ett' ei sinun tarvitse häveten esiytyä sääty-veljien seassa.
»Kotis laatuun käy, hyv' on turvas myös, vaan mistäpä einees sait? Näpistyskö vai kirkkojen ryöstö on työs vai maantierosvous kait?» »Jos suurta, jos pientä mä keltä vein, ropo kai minull' olla vois; jos kerjuristakin tyhjän tein, paremp' ylläni nuttu ois.» Sai Döbelnin silmät se säihkymään: »Schantz, kapteeni, malttakaas! Kuka tänään teill' oli joukon tään paras mies, kenen surma kaas?
Sit' ijäti ma vihaan, jumal'auta, Ken vielä mulle lohdutusta tarjoo. Flint-linnaan surut hautaan; murheen valta Se valtaveron vaatii valtialta. Väkeni menköön, kotiin rientäköön! Ken viljaa toivoo, maata kyntäköön! Minull' ei mitään. Turha soittaa suuta; Ei mitkään neuvot päätöstäni muuta. AUMERLE. Sananen vain! KUNINGAS RICHARD. Se kahdesti mun sokaa, Ken minuun vielä syytää maireen lokaa.