United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta», hän sitten taas sanoi, »onhan koko luonto, ylläni kaareutuva taivas ja ympärilläni vihannoiva maa myöskin pyhäkköäsi. Jumala, ja yksinäisessä erämaassa sykkivä sydän, joka Sinua ikävöi, onhan sekin alttarisi. Olkoon tämä laakso pyhäkkösi, joka on Sinulle omistettu ja sydämeni olkoon sen alttari».

Luulinpa itseni yhtä valmiiksi herraksi kuin muutkin, vaikka joukossa oli useasti joku ylioppilaskin, kaupungin sivistyneitä kauppapalvelioita ja muita, jotka useasti kävivät sahalla. Olinhan ruukin "virkamies" ja olihan minulla kaupungissa tehty vaatepuku ylläni, sekä siihen vielä lisäksi kiiltävät kalossit jalassani, kun ulkona liikuin. Rahaa myös oli kukkaroni pakahtumaisillaan.

Nousin siitä kuin pesusta, keveänä ja virkistyneenä. Kokous päättyi myöhään illalla. Hikinen lämmin täytti huoneen ja kynttilät palaa tuikuttivat himmeästi. Mutta sanomattoman kirkkaasti paloi sydämmeni, kun siitä läksin yölevolle. Aamulla herättyäni tunsin koko olentoni uudistuneeksi. Luuni tuntuivat kuin öljytyiltä ja siunaus asui ylläni kuin puhdas paita.

Olenhan aina näyttänyt sievältä vaaleansinisessä puvussa? Ja äsken, kun se oli ylläni, näytin minä rumalta niin, oikein rumalta. Ava-täti tuli tänne katsomaan pukuani ja hänestäkin teki se minut rumaksi. Tule tänne, täti, ja sano, miten sievältä minä näytin sinisessä leningissä." "Lapsi-raukkaa", sanoi Ava-täti, ilmestyen ovelle.

Uni valloitti minut, niinkuin se valloitti monta muuta hyljättyä, joilta talon-ovet suljettiin ja joita talonkoirat haukkuivat sinä iltana ja minä näin unta, että makasin vanhassa koulu-vuoteessani, puhutellen poikia huoneessani; mutta havaitsin itseni istuvaksi suorana, Steerforth'in nimi huulillani ja katsellen hurjasti tähtiä, jotka heiskuivat ja hohtivat ylläni.

En kointähteä vuota, kun minun ylläni tummuu, kastetta illan en, helle kun polttava käy, yötä ma vuotan vain, jost' ei koskaan aamua nouse, yötä, jost' ei ikinään syttyä voi elämää, yötä, joss' yksin tyhjyys laulaa äärestä ääreen, kärsimys koskaan ei, toivojen houkutus ei.

Ja, uskonnosta ja rahasta lukua pitämättä, en käsitä kuinka voisin, jos nämä opit tulevat laeiksi, ehyt takki ylläni, välttää tappiolle joutumasta. Jos minulla olisi eheä takki päällä, niin joko se revittäisiin päältäni, kun muka olisin rahamies, tai, jos tekisin vastarintaa siveellisen kunnian nimessä, niin minua surmattaisiin uskonnon ystävänä."

"Miksikä?" kysyi Alfhild hyvin kummastuneena. Hän ei tähänkään asti ollut tottunut saamaan semmoista apua, ei siitä asti, kun alkoi vähänkin muistaa. Miksi sitä nyt olisi tarvinnut? "Morsiusneitsyet olisivat muuten auttaneet, mutta kun nyt olette laittaneet niin, ett'ei sinulla ollut morsiusneitsyeitä niin " "Mutta eihän minulla ole morsiuspukuakaan ylläni", vastasi Alfhild.

KUNINGATAR. Ei suudelmaa ... minä muistan viimeisen... DARNLEY. Mutta silmäyksen, oi, minä sain sen... Se loistaa ylläni kuin aamutähti! Hyvää huomenta, äsken voitettu morsiameni! KUNINGATAR. Minä olen niin väsynyt, niin runneltu... Mutta yhtä kaikki: nyt minä olen taas Skotlannin kuningatar, Jumalan armo on valtio-istuimeni ja laki miekkani! Esirippu lankee. KOLMAS N

Minulla on oma tekemäni hame ylläni, ja ei minun eikä muiden ole tarvinnut sitä koskaan hävetä", keskeytti häntä taas Elsa. "Niin, mutta se on kuin yhden-veitsen tuppi". "Ei suinkaan, koska se on aivan samaa mallia kuin muidenkin neitien", sanoi Elsa. Sitten astui Juho aivan Elsan nenän alle, otti lakin pois päästään, kumarsi ja sanoi: "hyvää päivää Elsa-mamselli! Miltäs tuntuu?"