United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Min pappi lie nimen pannutkaan, muut ei ole muistelleet, ovat mieronkoiraksi parhaastaan kuunpäiväni kutsuneet.» »Hyvä! Lyö nimi vasten herjaajaas, ei haavoita haukun suu. Vaan missä, mies, kotis, kontu-maas ja missä sun turvas muu?» Hän tielle viittasi ahteen taa »Kotikontu on tuolla tuo.» Hän nosti nyrkkiä valtavaa: »Tää mulle turvan suo.»
Kerkein, leijuvin askelin, kuin olis lentimet heillä, kulkivat nuoret nuo kuvatyynen lammikon rantaan. Vieraallensapa näytteli ystävä nyt kodin rakkaan hempeät kauneudet, yhä muistellen sekä lausuin: »Näetkö sä järven hohtavan tuon, kas! toista se on kuin meri, joka huoaten sun kotis kalliorantoja pieksee! Täällä on vihreytt', on heleyttä ja henkeä.
Mielellämme panemme ne rivit tähän: Jos kotis niinkuin mun ois matalainen, Kuink' autuaana siinä kanssas asuisin. Ja minne työntäis tuuli, veisi laine, Ma sinne kanssas iloisena kulkisin. Mut meidät eroittaapi kova sallimus, Meit' ajain eri teitä, ah jos sulle Ois suotu onnen tie! Sun muistos, rukous Sun puolestas se kylliks' oisi mulle.
Sun pyhin, armain, uljain unelmasi kuin suven sade maahan katoaa ja vihollinen ilkkuu haudallasi ja kotis yllä kamartuupi maa. Ma miettiessäin katsoin tähtihin. Näin oman kohtaloni tähden siellä. Se oli niinkuin kaikki toisetkin.
»Min lie nimen pappi se antanutkaan, Sitä ihmiset ei kysyneet; Enimmält' ovat aikani kaiken vaan Mua Lurjukseks sanoneet.» »Hyvä! Lyö nimi silmihin herjaajan, Ja siit' ole vaan suruton. Mut missäs, mies, kotis? lausuhan, Ja missä sun turvasi on?» Mäkirinteen tiehen viittasi hän: »Tuoss' on kotipaikkani mun»; Ja vahvaa näytti hän nyrkkiähän: »Tähän näin minä turvaudun.»
Mutta silloin huusi nuorukainen: "Väisty, aave inhottava, maadu maahan maan hyväksi, jos sä sieltä tullut lienet, tahi ilmahan asetu, kotis kurja jos on siellä, tahi vaipuos vetehen, kalojen jos sisko lienet, tytär mustien murien."
»Kotis laatuun käy, hyv' on turvas myös, vaan mistäpä einees sait? Näpistyskö vai kirkkojen ryöstö on työs vai maantierosvous kait?» »Jos suurta, jos pientä mä keltä vein, ropo kai minull' olla vois; jos kerjuristakin tyhjän tein, paremp' ylläni nuttu ois.» Sai Döbelnin silmät se säihkymään: »Schantz, kapteeni, malttakaas! Kuka tänään teill' oli joukon tään paras mies, kenen surma kaas?
"Min lie nimen pappi se antanutkaan, sitä ihmiset ei kysyneet; enimmält' ovat aikani kaiken vaan mua Lurjukseks sanoneet" "Hyvä! Lyö nimi silmihin herjaajan, ja siit' ole vaan suruton. Mut missäs, mies, kotis, lausuhan, ja missä sun turvasi on?" Mäkirinteen tiehen viittasi hän: "Tuoss' on kotipaikkani mun": ja vahvaa näytti hän nyrkkiähän: "Tähän näin minä turvaudun."