United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Te ystävät, joiden rinnassa kyyt yön-pitkät pistää ja kalvaa, te, joita jäytävi sydämen syyt ja elämä harmaja halvaa, oi, helise heille mun kantelein, oi, helise onnea haavehein ja unta silmihin unettomiin mun silmäni suljit sa niin.

Sua silmihin katsoa tohdi en, vaan katselen maahan ja mairittelen. Sinä poljit mun pikku ylpeytein ja viekas on orjan kieli. Se oli niin pieni, niin pieni vain, mut se oli sentään mun ainoain. Sua soimaa en, sua heitä en mut se kävi niin syvälle sydämehen. Ja jos mua lemmit armahain, niin tehkäme liitto ja vakaa, että ensi kekrinä tämäkin poika jo kultansa rinnalla makaa.

ja joka katsomahan kääntyy, totta puhuiko lasi, ja ne näkee yhteen niin sointuvan kuin sävel poljentohon: niin mulle muisti kertoo tapahtuneen, kun katsoin silmihin ma kaunihisin, joist' Amor oli mulle ansan tehnyt. Ja kun ma käännyin ja kun katseheni tapasi näkyväistä taivaan tämän, mi sattuu silmään, kun sen kierron huomaa,

Ja kuin hän kerran kolmannen Taas raapi tuvan ovehen, Koir' uskollinen tupahan Toi leivän suussahan. Ja lasten eteen vei sen, näin Mielt' äidin niinkuin lepyttäin, Ja lausuin: huolet' olkaa vaan! Kyll' leipää hankitaan. Nyt veet tul' äidin silmihin. Hän heti läksi hovihin Ja sanoi: "sekää rahat nää, Mut meille Musti jää."

Ne aiat kohta kohdannet, Kun kaikki siivot ihmiset Sua karttaa niinkuin rutto-vaaraa Ja kaartelee sua, naaraa. Jos katsellaan sua silmihin, Vapiset asti ytimiin. Et käydä pitsit kaulassas, Et kultavitjat rinnallas Saa; alttarin et pääse luo; Ei tanssiin muut sun tulla suo!

"Mahdotont' on muutoin," vakuutti Rikkut. "Oletko häntä konsaan katsonut silmihin?" "En!" huudahti André. "Niinpä niin, sillä silloinpa sinä tottelisitkin. Veden haltija asuu niissä sangen syvällä," vastasi lappalainen. "Tuota vedenhaltijaapa juuri tahtoisin katsoa silmästä silmään," ajatteli André. Hän tuskin oli päässyt mietteensä loppuun, ennenkun heidän ohellansa Olga seisoi.

Minä olen Ahti, näkki, vedenhaltija." "No, mikä se Ahti on sitten?" "Se asuu tässä virrassa ja itkee yhtämittaa." "Minkä tähden?" kysyi Lamik Rikkut, jonka silmihin tuota pikaa kyyneleet herahtivat, hänen tuli sääli Ahti parkaa. "No sentähden, ett'ei hänell' ole mitään sielua," selitti André.

Ei Sophrosyne nyt enempää voi itseänsä pidättää, hän kaislain kätköstä syöksähtää, on hulluksi tulla aivan; hän tarttuvi kätehen sulhaisen, tätä silmihin katsoo rukoillen, näin virkkavi halki kyynelten nyt vankina surun ja vaivan: »

MEFISTOFELES. Ei mummo tunne aikojamme: Homeista emme lemmi muinaisuutta. Pinotkaa hyllyillenne uutta, Sill' uutta vaan me rakastamme! FAUST. No, markkinathan täällä hyörii; Tää sekoittaa jo multa pään. MEFISTOFELES. Ylöspä koko pyörre vyöni; luulet työntäväs sua työnnetään. FAUST. Ken tuo on? MEFISTOFELES. Katso häntä silmihin! Lilith se on. FAUST. Ken? MEFISTOFELES. Ensi rouva Aatamin.

ja joka katsomahan kääntyy, totta puhuiko lasi, ja ne näkee yhteen niin sointuvan kuin sävel poljentohon: niin mulle muisti kertoo tapahtuneen, kun katsoin silmihin ma kaunihisin, joist' Amor oli mulle ansan tehnyt. Ja kun ma käännyin ja kun katseheni tapasi näkyväistä taivaan tämän, mi sattuu silmään, kun sen kierron huomaa,