United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun André oli kymmenen vuoden vanha, oli hän isänsä kirjastosta enimmän osuuden läpi kyntänyt; mutt' ei luonnollisesti ymmärtänyt enempää kuin puolet sen sisällöstä. Tämän kypsymättömän ja sulattamattoman luettavan ja lukemisen seurauksia aavistamatta, antoi Andreas Thorsen lupansa tähän aivan avoimell' ilolla.
Senvuoksi, kun hän kuuli sanomalehdestä luettavan, että muuan henkilö oli sinä päivänä viety mielisairaalaan, ei hän toivonut mitään hartaammin, kuin että »herra hovimestari» olisi ollut mainittu sairas, sillä hän tiesi, että hullut Danvikin mielisairaalassa saivat vähän ruokaa, mutta runsaasti selkäänsä, sekä että heitä kohdeltiin huonommin kuin järjettömiä luontokappaleita.
Kas tässä, huudahti hän, neljä värsyä, joita kuulin luettavan Sudanissa ja jotka kenties ovat mieleesi; mutta niiden ajatus ei ole minulle selvä. Yks' ihmeellinen yrtti on, Ei silmä sitä keksi. Maan päältä ei se löydy, ei; Taivaassa vaan se löytyy.
Niiden aikojen kokemuksesta on syntynyt sananlasku: »Vaikea on vanhaa sutta kirjalle opettaa.» Vieläkin kuuluvat ahneet rovastit luettavan lehmiä. Hulluinhoito on ollut huonolla kannalla. Eivät näy näitä onnettomia ihmisinäkään pitäneen, vaan juhtina. Sillä sanoohan vanha lause: »Hulluilla herrat kyntävät.» Suomalaisten elinkeinoja.
Se sarja näytelmiä, joita olen aikonut julkaista nimilehdessä luettavan otsakirjoituksen alla, esiintyy kokonaan vaatimattomana. Nämät näytelmät ovat ai'otut seuranäytelmiksi, etenkin maamme raittiusyhdistysten käytettäviksi.
Vielä suurempaan hämmästykseen joutui muuan toinen ylkämies. Kun Julia vei hänet papin eteen, katsoa töllisteli hän vaan, kuin paistettu kala, ihan kuin olisi luullut kuoleman-tuomion päänsä ylitse luettavan.
Kyllähän hän oli ennenkin kuullut sitä sekä luettavan että veisattavan, lieneepä hän joskus sitä itsekin katsellut, mutta hän oli kuunnellut sitä niinkuin jonkun kuolleen kappaleen kilinää ja katsellut samalta kannalta kuin vanhaa kulunutta ja kelpaamatonta romua katsellaan. Kuinka toisenlaiselta se nyt kuului.
Nyt istuivat kreivit, isä ja poika, tavallisuuden mukaan portailla, ja kun he olivat pakinoineet vähän aikaa tuvasta ja kalastuksesta, alkoi vanhempi kreivi kertoa suurta Tukholman-uutista, kuinka kuningas oli anastanut vallan. Vanha Flinta pudisti valkoista päätään ja sanoi: Jumala varjelkoon kuningasta! Sitä rukousta kuulin lapsena ollessani luettavan aamuin ja illoin.
Ole vaan lapsi ahkera vastakin ... saat tästä pienen kirjan lahjaksi. Viija otti sen ja niijasi. Kuinka tämä Mari Arolainen osasi? kysyi pastori. Tuokko yritti sanoa, että menihän tuo jotakuinkin, mutta kun näki Arolaisen itsensä luettavan parhaallaan Santtua, niin sanoi, että hyvästi se meni tältäkin. Kuinkas tämä Marin veli, Antti, osasi?
Niin, hän melkein nauroi, hänen silmänsä loistivat veitikkamaisesti ja hän piti nenäliinaa suunsa edessä peittääkseen suupielien petollista värähtelemistä. Jumala häntä siunatkoon tuosta teeskentelemättömän lapsellisuuden ilmauksesta. Ei siis mitään teennäistä vakavuutta, vaan ihan lapsellinen tunne, että oli niin hauskaa kuulla luettavan nimeään noin juhlallisesti kirkossa.