Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Taas morsiussaatto kohta Käy kirkosta palaten Kaks keskessä mielipuolta Ja morsian murheinen. U. von Schrowe. Leena. Ja Leena istuvi kankaallaan Ja morsiusseppel on kulmillaan. Lyö pirtaa, niisiä helskyttää. Ja oudosti silmä se välkähtää. "Oi laps, mikä kiire sull' on työ? Käy, raukka, maata, jo pääll' on yö." "En, en, mua vartovi armahan', Ma morsiusvaatetta valmistan."
Jos jolloinkin hän aikoo uinahdella Sun allas, hetken aikaa vilvotella, Niin virka hälle, jos sull' lienee kieli, Mit' ääntelee nyt hiljaa arka mieli: "
Kuiskaa hälle nuorukainen: »Sull' on vaimo ynnä lapsi, mulla morsian on vainen, tyttäresi tummahapsi, älä kahden turvaa katko!» Virkkaa Yrjö Sormu vakaa: »Pojasta on polven jatko, koska marras maassa makaa.»
Oh miten olit kaunis, Rita! Molemmissa lampuissa oli ruusunpunaiset suojukset. Ja me olimme kahdenkesken. Ainoat valveillaolijat koko talossa. Ja pöydällä oli samppanjaa. Sitä en maistanutkaan. "Samppanjaa sull' oli, vaan koskenut et siihen" niin kuin on runossa. Minä olin niin vaipunut vakaviin ajatuksiin. Minä olin päättänyt, Rita, puhella sinun kanssasi vastaisesta elämästämme.
Ma lähden nyt. Sull' onko tointa, jota Voin täyttää? Terveisiä äidilleni, Ja laita Sigrid siunattuhun multaan. Hyvästi! Hyvästi! Jos ette lähde, En takaa kuinka käypi. Hyvästi! Jo tullaan, kuulkaa! Huoleti! Kahdeksas kohtaus. Mit aikoo Hän mulle tehdä? Näyttää siltä kuin hän Mua halveksis. Te jäätte jälkeen. Halu Teill' onko jäädä? Minä tulen. Tehkööt Kuin tahtovat, en pelkää heit', en ketään.
Sä lemmi isänmaata, Hyvyyttä, valoa, Sä näkyville saata Ylevää, jaloa. Sä lemmi niinkuin päivä, Mi sumut haihduttaa, Kuin kevät ennättäivä, Mi kukat kasvattaa. Sä lemmi niinkuin kaste Aamulla ruohossa, Mi kuivuu päivää vasten, Mut auttaa kasvua. Maailman korskeilua Sä karta ainiaan, Se vahingoittaa sua, Sä vartu parempaan Sä oikeasta väärä Tarkasti eroita. Sull' ylevä on määrä: Ijäinen kunnia.
Kuin kirkas illalla ruskonen, Niin elos loppukin, Spurgeon, Se jätti jälkehes hohtehen, Mi vielä loistavi meillen: Oi, Jesus, herätä toisia, Jotk' yhtä runsahan kylvön Voi tehdä Henkesi voimalla, Sull' elons' uhrata helmen! Lapsuus. Oi ikä lapsen ihana, Kultainen elon kukka, Kuin olet täynnä riemua, Rauhaa ja rakkautta! Mutta voi! Ei tiedä, oi! Elonsa määrän päätä.
Muistipa seikan muun uros askelnopsa Akhilleus: loittoni puuroviolta ja leikkasi keltavat kutrit, tuuheat, uhkeat, jotk' oli Sperkheios-joki saapa, virkkoi huokaisten sekä silmäsi päin sinimerta: "Suott' oli, Sperkheios, sana Peleun, taattoni, sulle, että jos saavun taas kotimaille ma vauriotonna, päästäni suortuvat sulle ma leikkaan, tuon pyhät palveet, jäärää uhrikses viiskymment' uhkuvan lähtees luona sun lehdossas, kuss' alttari tuoksuva sull' on.
CATO. Kuollut on hän! BRUTUS. Oi, Julius Caesar, voimaa sull' on vielä. Sun henkes mailla käy ja miekkamme Omihin meidän rintoihimme kääntää. CATO. Titinius urhokas! Oi, katsokaa, Kuink' on hän seppelöinyt Cassion ruumiin! BRUTUS. Kaht' onko mointa roomalaista nähty? Hyvästi, viimeinen sa roomalainen! Ei koskaan Rooma synnytä sun laistas.
Mitä olet, omistat, hän varmaan tuntee ja suo arvon sille. TASSO. Oi, usko mua, itsekäs ei mieli voi välttää kateuden ahdistusta. Mies sellainen suo anteeks toiselle kyll' omaisuuden, säätyarvon, maineen, näin miettien: sull' on se myös, jos tahdot, jos kestät vielä, jos sua onni suosii.
Päivän Sana
Muut Etsivät