United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
LAERTES. Mitä Hamletiin Ja hänen lemmenvehkeisiinsä tulee, Se tapaa vaan on, veren tuoma oikku, Keväinen kukka, varhainen, mut hento, Suloinen, mutta pian haihtuvainen, Vaan tuoksua ja hetken huvitusta, Ei muuta. OPHELIA. Eikö muuta? LAERTES. Ei, ei muuta. Näet, luonnon varttuess', ei yksin ruumis Ja jänteet vartu; kun tuo templi kasvaa, Edistyy sielun sekä hengen voimat Samassa myös.
Samassa tuli Iiri, joka pappilasta palasi, juosten portista ja huutaen: »Setä ja poika tulevat jo!» Sitte hän palasi aukaisemaan porttia. Lukkari ajoi pihaan, ja rattailta hyppäsi vilkkaannäköinen viisitoistavuotias poika. »Terve tultuanne, ukkoseni ja sinä Pekko poika! Menesty ja vartu tässä uudessa kodissasi, siksi kuin Herra sinulle oman kodin suo!
Työhön sulle tarjoilee Luoja voiman tulta. Valon vainiotakin Myöskin halla haittaa. Vanhain vaivain viljankin Surma tahtois taittaa. Vanha polvi poistuvi Nouse, nuorukainen! Tarmoin tartu työhösi, Siinä vartu vainen! Suomi-äiti kutsuvi Luokseen lapsiansa, Ettei surma sortaisi Hänen armaitansa. Ken ei kuule, uniin vaan Tuhlaa voimiansa, Pettäjänä isänmaan Auttaa sortajaansa.
Sä lemmi isänmaata, Hyvyyttä, valoa, Sä näkyville saata Ylevää, jaloa. Sä lemmi niinkuin päivä, Mi sumut haihduttaa, Kuin kevät ennättäivä, Mi kukat kasvattaa. Sä lemmi niinkuin kaste Aamulla ruohossa, Mi kuivuu päivää vasten, Mut auttaa kasvua. Maailman korskeilua Sä karta ainiaan, Se vahingoittaa sua, Sä vartu parempaan Sä oikeasta väärä Tarkasti eroita. Sull' ylevä on määrä: Ijäinen kunnia.
Se ei elä ja avarru, inhimillisesti syvenny taistelevassa europalaisessa hengenkäynnissä, ei koe omanaan sen reutovaa aallokkoa, ei paisu sen patoutuvaa, pyrkivää ja etsivää tarmoa, ei sinkoa sen syöksyvää hyökyvoimaa, ei suistu sen murtumisiin, ei elä, herkisty ja karaistu, vartu ja kasva sen haltioittavassa hurmassa, sen silmänräpäyksellisissä, vihlovissa syvyysnäyissä, sen hetkittäin heijastelevissa, seesteisissä kaukonäköaloissa.
Ja se virkkoi Suomen suurin: "Maille muille lähtekäämme luota äidin äksymielen, isän ilkeän tyköä; tääll' ei konsa kaunis kartu, vartu ei vapaus mielen, synny aateluus sydämen, pään ei täyty päiväntähti!" Vastasi kave Kalevan: "Mennen, mennen mieluhummin maille muille muuraimeksi kuin jäänen kotipolulle, kotimaalle maatumahan, kotisoille sortumahan, kotikaunat kantamahan, kotijuorut juoksemahan!"
Ja sinä säilytät lastesi rakkauden kalliina aarteena ja vartut Kaikkivaltiaan suojassa kunnioitetuksi ja suureksi. Siis vartu, äitimme, vartu rakkaudessamme. Tule väkeväksi ja voimalliseksi, tule jaloksi ja sivistyneeksi, tule rikkaaksi Jumalan armosta! Niin tulevina aikoina taidat meistäkin sanoa: "ne olivat hyviä lapsiani, ne rakastivat isänmaatansa!"
Nyt vuosi uusi aluss' on, Oi, armas Suomen kansa. Se myöskin sulle suokohon Runsaasti lahjojansa; Sen ohell' yhä edisty Ja vartu, kasva, miehisty! Sua maasi kutsuu toimimaan, Siis rohkealla miellä Taas lähtekäämme kulkemaan Kansallisuuden tiellä: Jo enteet käskee toivomaan, Jo rientää varjot poistumaan.