United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
"No niin, terve tultuanne vain. Onko tuo rautio isännän vai kanttorin?" "Tuomelan on, en minä enään tarvitse sulhas-hepoa." "No kanttori nyt aina on kekseliäs. Pannaan se talliin, taikka, ehk'ei se ole aituri?" "Ei, ei sillä mitään pahoja tapoja ole. Kyllä se sen puolesta saattaa ulkonakin olla." "Paras on, ettei pannakkaan talliin kärpästen kanssa taistelemaan.
Ja nyt, sir Henry, sanokaa, onko mitään muuta outoa sattunut teille Lontooseen tultuanne?" "Ei, herra Holmes, ei minun tietääkseni." "Ettekö ole huomannut kenenkään seuraavan tai erityisesti tarkastavan teitä?" "Minusta melkein tuntuu, kuin olisin joutunut suoraan kaikkein hurjimpaan seikkailuromaaniin. Miksi taivaan nimessä minua joku seuraisi tai tarkastelisi?" "Siihen me juuri nyt tulemme.
Jos olette meidän kunnon kaupungin ystäviä, niin olkaa terveet tultuanne!" "Me palajamme saaliittomina pyytäjinä", vastasivat lähenevät porvarit. "Verijäljet veivät meidät Mustain-Veljesten hautausmaalle, ja sieltä putkahti meidän edestämme kaksi miestä, jotka välissänsä kantoivat kolmatta hänessä mahtoi olla sinun merkkisi, Heikki.
Ja minä puolestani olen päättänyt, että jos Matti tulee lähtemään mukaan, niin lähdemme parin päivän perästä, ja sitten toisen luokan vaunussa kahnaisemme poispäin tästä puolesta. Matin kohtaa ajattelen senkin tähden, kun teillä täällä on tämä eläminen näin rempallaan. Jos annatte Matin mukaan, niin kasvatan siinäkin toivossa Mattia mieheksi, että se kykenee teitä vanhaksi tultuanne kuurtoilemaan.
Sitten ette tarvitse kurjana väsyneenä mennä kotiin, vaan heti tultuanne kykenette pajassa paukkamaan, kuten ainakin levähtänyt mies", sanoi Dampbell, piippunsa varren nenällä ylähuulensa partaa käännellen puoleen, ja toiseen.
"Terve tultuanne Karjalaan," jatkoi hän, antaen tulijalle kättä; tämän mielestä oli niinkuin olisi tarttunut oven rautaiseen ripaan, niin kovalta se tuntui. Venäjän-uskoinen opettaja seisoi siinä neuvotonna, hieroen käsiänsä, eikä tietänyt, pitikö antaa vasta tulleelle kättä vai ei. Viimein hän kuitenkin astui esille, ojensi kättä ja sanoi erittäin ystävällisesti: "tulkaa terveenä."
Mutta missä ja milloin tapaan teidät uudestaan? kysyi d'Artagnan. Kirje, jonka löydätte kotiin tultuanne, ilmoittaa sen teille. Menkää, menkää! Näin sanottuansa aukaisi hän käytävän oven ja työnsi d'Artagnan'in ulos huoneesta. D'Artagnan totteli kuin hyvä lapsi, vastustelematta ja kiistelemättä, joka osoittaa, että hän oli todenteolla rakastunut. Lemmenkohtaus.
Tekisit minulle suuren palveluksen, Watson, jos Lontooseen tultuanne ajaisit suoraan Baker Streetille ja olisit siellä herra Phelpsin kanssa kunnes minä tulen kotiin. Onneksi olette te koulutovereita, joten teillä on paljon puheltavaa. Herra Phelps voi olla yötä vierashuoneessa, ja minä olen kyllä kotona ennen aamiaista, sillä täältä saapuu eräs juna Waterloo-asemalle kahdeksan ajoissa."
Keväällä vuotta 1817 nähtiin Wituh Buenos-Ayresin katuja pitkin ratsastavan Warrenin taloon. Surullisena ja alla päin tuli Thomas tällä kertaa häntä vastaan. "Terve tultuanne, rakas ystäväni", huudahti Thomas surullisella äänellä. "Kiitos Jumalan että tulitte enoni luo viimeisille jäähyväisille". Kyynelsilmin astui Wituh portaita ylös ja meni kuolevan vanhuksen huoneesen.
Samassa tuli Iiri, joka pappilasta palasi, juosten portista ja huutaen: »Setä ja poika tulevat jo!» Sitte hän palasi aukaisemaan porttia. Lukkari ajoi pihaan, ja rattailta hyppäsi vilkkaannäköinen viisitoistavuotias poika. »Terve tultuanne, ukkoseni ja sinä Pekko poika! Menesty ja vartu tässä uudessa kodissasi, siksi kuin Herra sinulle oman kodin suo!