Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Kalamiehet kaunihitkin Poltti piippunsa poroksi, Varsiansa vainusteli, Noita haisteli halulla, Nuoli vanhan varren päätä. Maantiellä matkamiestä Kun tämä tarvet tapasi, Tuli mielehen tupakka, Poltti reestänsä rehuja Haluhunsa hartahasti.
Astui impi taivahasta tänne: Valon impi, rakkauden aate Rinnassa, tuo autuaisen tunnon Tulikerä, josta Suomen lasten Sydämihin, ennen synkeöihin, Paistoi päivä, loisti lemmen hehku, Sytytteli lemmen liehaukset, Oudon innostuksen ihmisissä, Luoden järjestyksen uppo uuden, Olot muuttaen ja muovaellen, Uuden taivahan loi, maanki uuden Sotkan munist' ei, kuin ilman impi Muinen loi, mutt' uusist' aatoksista Suomen kansan mielehen ne muutti.
Näillä oon nitoa saanut, Sommitella, suunnitella Mitä mielehen jolahti, Mitä lensi luonnolleni. Sill' ei ole siivolliset Nää runot rumannäköiset: Mikä on harmista haettu, Murehista muiston saanut, Mikä virkettu vihasta, Juovuksista juohon saanut, Tunnon tuskista kyhätty.
Kuin sotavanhus, kotiin tultuansa, Tarinoi lieden luona muistojansa: Kuink' iski luodit, tulta säkenöi, Ja rae raskas viljan maahan löi, Ja kuinka miehuus pysyi yllä tuskin, Mut kuinka taasen palas luottamuskin, Kun rakkautta raikui mielehen Ihana sävel isänmaallinen.
Kun ahdistukseen aivan Ma vaivun tuskissain, Mua auta alta vaivan Sun piinas tähden vain. Sa kilpen' ollos aina Ja turva kuollehen, Sun ristinkuvas paina Minulle mielehen. Sua sitten turvallisna Poveeni likistäin, Ma lausun onnellisna: On hyvä kuolla näin! Theklan kertomus. Wittenbergissä, Huhtikuun 2 p. 1521. T:ri Luther on mennyt.
Alttiiksi=antaumus ja sankarius oliwat melkein yhtä harwinaiset nähdä kuin walkea korppi tai musta joutsen. Omaisuutensa lahjoittaminen pyhän wapautus=sodan tarpeisin ei sattunut paljon kellekään mielehen.
"Silloin säpsähdin, kuin tykin luoti Oisi käynyt vanhaan rintahan': Kaikuipahan herrain suusta nuotti, Voimakas ja tuttu, vastahan'. Herra Jumala! En saata, en, Selitellä tämän sävelen Lumovaikutusta mielehen'! "Tuo se oli, joka äänellänsä Meitä taistoon kutsui, kiihdytti! Tuo se silloin soi, kun veressänsä Kuolemaan jo kaatui kumpppani!
Ja tuomari, tuomiopöytänsä takaa mi kamppailun kakskymmenvuotisen kesti, lain vartia harmaa, min hartaus vakaa väkivallan ja vääryyden voimia esti, kun oikeutta nyt hän kansalle jakaa, hänen kenties muistuvi mielehen Kresty ja sankarikumppanit Perman ja Vjatkan hänen silmänsä seestyy, hän muistaa sen matkan. Vait!
Kuin kukka olet kaino, Niin kuulas, vienoinen; Sua katselen ja kaiho Mun hiipii mielehen. Mun on, kuin rukoilla täytyis Mun vait käsi kutreillas, Ett' aina sa oisit, vieno, Niin kaino ja kuulakas. Laps, se ois vain turmiokses, Ja ma niin koin järjestellä, Ettei mulle hellään hehkuis Koskaan enää lempes hellä.
Moiset hetket kaihomielen Heittäkäämme unholaan! Vangitsee ne suun ja kielen. Pyrkikäämme ainiaan Olla onnen lapset oivat, Kosk' on meillä kunnon hoivat! Oi, kuin muistuu Suomen kansa Rakkahalta mielehen! Sehän antoi tavaransa. Saakka henkeen, verehen Puoltakaamme kunniaansa, Kohotellen mainettansa! Maita raastaa myrsky suuri, Kansa etsii varjoa, Silloin meill' on kivimuuri Suojana ja Jumala.
Päivän Sana
Muut Etsivät