Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Kiittää järkeäs ei nyt kestä, kun noin sinä neuvot, laivat teljokkaat telapuiltaan temmata käsket kesken riehuvan kamppailun, ilo iliolaisten jott' yhä suuremp' ois, joill' ilmankin jo on voitto, vaan tuho meidät saavuttais. Sill' ei pidä puoltaan kamppailussa akhaijit, jos vesill' uipi jo laivat: sinne he vilkuilee sekä heittää taistelon sikseen.
Lausuen noin pois kiiti jo Iris joutuvajalka, kohtapa virkkoi Here Athenea näin puhutellen: "Voi, tytär aigiinkantaja-Zeun, en yllytä suinkaan kuolollisten vuoks sotasille ma Zeun kera käymään. Heistä ken sortukohon, ken säilyköhön, miten sattuu. Itsepä ratkaiskoon, miten mielii, iliolaisten ynnä akhaijein kamppailun, sepä virkana hällä." Virkkoi noin, heti pois hevot käännyttäin kaviokkaat.
Ruotsalaiset kävivät kuitenkin heti rynnäkköön, pyssyt laukaistiin, ja sitten kirveet ja keihäät saivat ratkaista tappelun. Suomalaiset taistelivat omaistensa ja henkensä puolesta, ruotsalaisia kannusti viha ja saaliinhimo. Se varma tietoisuus, että he taistelivat oikean asian puolesta kohotti taistelevien urhoollisuuden sankarilliseksi ja teki kamppailun sitkeäksi.
Keihäskuulu jo vei Diomedes, Tydeun poika, koht' elon heiltä ja hengen, ylt' asut uljahat riisti, mutta Odysseus Hippodamaan ja Hypeirokhon kaasi. Zeus laelt' Idan katsoen nyt pani taas tasavoimin käymään kamppailun, tasan urhoja surmasi urhot.
Kaikki se kauneus vaan viritti sydämmeni surua ja herätti moninkertaiseksi onnettomuuteni tunnon. Toisaalla, tuolla kylässä, purkivat hovitalojen kapakat juopuneita ja kirkuvia työmiehiä maantielle. Ihmisten raakuus ja törkeys siellä ja luonnon suopea kauneus täällä nostivat mielessänikin pimeyden ja valkeuden kamppailun entistä ankarammaksi.
Asianomaisten luonnon sitkeydestä ja jäsenten kestävyydestä enimmäkseen riippui kamppailun jatkaminen rappusten alapäässä. Jos pihanurmikko osaisi kertoa, niin se varmaankin tietäisi jutella kymmenistä ruhjoutuneista käsivarsista, kylkiluista ja polvista, joita hammasta purren, ähkien ja valitellen on siinä yön pimeyden suojassa salaisuudessa tuskitellen hivelty.
Hirmuista moista totuutena opettaa, eik' elonpäiviänsä sentään lopettaa! Jos meitä koskis se? En tajua? Ei olosuhteet mitään vaikuta? Oon sanonut: jos valhetta käyt vastaan, lyön, kaadun sinun kanssas ainoastaan. Helpompaa ei kuin käsky raamatun: ei koti, vanhemmat voi pitää lastaan, kun armaan vuoks hän alkaa kamppailun. syleilee häntä.
»Puhutko minusta, sinä suupaltti Lydon?» Tetraides virkkoi närkästyneenä. »Tai minusta, joka olen viidessätoista taistelussa voittanut?» sanoi Niger jättiläinen hypähtäen hänen eteensä. »Tai minusta?» Sporus murahti välähtävin silmin. »Hiljaa!» Lydon sanoi kädet ryntäillä ja katsahtaen kilpailijoihinsa halveksivin elein. »Kamppailun hetki lähenee; säästäkää siksi taisteluvaatimuksenne.»
Mies Lykian sitä ainoakaan ei suojata mieli danaolaisilt', ei näe vaivaa kiittäjätöntä katkeamattoman kamppailun vihamiehiä vastaan. Mies vähäarvoisempiko vai sais suojelun sulta, kehno, kun Sarpedon, majaystäväs, kumppanis, äsken jäädä akhaijein saaliiks sai sun varjelemattas, vaikk' eläessään ain' apu sulle ja Ilionille suur' oli! Nytp' edes koirilt' et sinä suojele häntä!
Mutta kun tuo pyhä tuli on kerran sytyttänyt sydämemme, kun hänen äänensä on peruuttamattomasti sekoittunut valtimoittemme sykintään ja aatoksiemme arveluihin tällöin katkaisee hän äänettömyyden, tällöin hän hälventää pimeyden ja lähettää meidät toisille julistamaan, mitä olemme nähneet ja kuulleet noina kauheina kamppailun hetkinä. Veljeni Saulus.
Päivän Sana
Muut Etsivät