United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Koti meidän se kauniiksi laitettais, Talo taidetta huokuis vain Ja aivan sä sait minut suunniltaan Elontyötäni ennustain. Minä maani ja kansani laulaisin, Tämä kansa mun ymmärtäis Ja kerta kun sitten mä kuolisin pois, Mun työni ja maineeni jäis. Sinä kunnian kukkuran kantaisit, Jos sulhosi suureks sais Voi, kultani kallein, ainoisin, Jos vain sinut saavuttais!
Kunpa hän ei vain keksisi, kun kedon poikki ma karkaan muurien luota, ei mua vainoten saavuttais jalan tuomana nopsan! Silloin kuoleman impiä en ikiviepiä välttäis, 565 sill' ei ihminen ainoakaan vedä vertoja hälle. Entä jos ottelemaan kera käynkin muurien alla!
Minä maani ja kansani laulaisin, tämä kansa mun ymmärtäis ja kerta kun sitten mä kuolisin pois, mun työni ja maineeni jäis. Sinä kunnian kukkuran kantaisit, jos sulhosi suureks sais voi, kultani kallein, ainoisin, jos vain sinut saavuttais! Vaan nyt sinä haihtunut haave oot, joka rauhaani häiritset; miks aina sä eessäni kangastat, kun sentään sä antau et?
Kiittää järkeäs ei nyt kestä, kun noin sinä neuvot, laivat teljokkaat telapuiltaan temmata käsket kesken riehuvan kamppailun, ilo iliolaisten jott' yhä suuremp' ois, joill' ilmankin jo on voitto, vaan tuho meidät saavuttais. Sill' ei pidä puoltaan kamppailussa akhaijit, jos vesill' uipi jo laivat: sinne he vilkuilee sekä heittää taistelon sikseen.
Ystävät, ystävät, ette te saavuta mua, ain olen siellä, mistä ei etsitä, ain olen täällä, mistä on mentävä, teidänkin tultava, vuorilla, laaksoissa, autuuden niituilla, alhoissa, rotkoissa, kuoleman notkoissa, uhmaten, säikkyen, vapaana väikkyen, vankkana astuen, kaahlaten, kastuen, soitakin sotkien, polkuja potkien, polkematontakin taivalta tarpoen, suuntaa montakin, tutkien, arpoen, uuttakin uurtaen, puskien, puurtaen kuinka siis mua saavuttais vihamiesi?
Tydeun poian nyt Diomedeen Pallas Athene sankarivoimin täytti, akhaijein ett' yli kaikkein loistaa voisi ja saavuttais urokunnian kuulun. Liekkiä kilven loi, kypäränkin sammumatonta leimuamaan kuin tähti, mi syksyin yöss' yli muitten kiiluu kirkkainnaan, kun on kylpenyt Okeanossa: pään sekä hartiat leimuamaan pani liekkiä moista, kannustain hänet keskeen, kuss' oli ankarin tungos.