United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kauppiaan aisakello se on, luulen minä, se kuuluu niin komealta", virkkoi Jörgen jälleen. "Jos vielä kerran minua häiritset, niin saat kuulla kulkusten helisevän ympäri korviasi!"
Minä sanon sinulle, Alma, että ALMA. Että ? VIKTOR. Että minä en enää tarvitse hoitajaa. Olen nyt vihdoin ja viimein siksi vanha, että voin tulla omin neuvoin toimeen. Viktor ! Noin et ole vielä koskaan puhutellut minua. VIKTOR. Anna anteeksi, Alma. Mutta minä pyydän, mene pois. Minkätähden sinä häiritset meitä, vaikka näet, että mieluummin olemme täällä kahden?
Mut jokainen on pappi elämällään, Kuin joka lintu taivaan lintunen. BAALAK. Näet unta kaunist', aamuruskon poika. Elämä vaan ei toteuta untas. BILEAM. Elämä unet luo ja elämää Taas unet luovat. BAALAK. Siirry Syyriaan! Sun kansas tääll' ei kaipaa unias. Vaan hyvän järjestyksen häiritset, Kun järkyttelet uskot ihmisten Ja tunnot säikytät ja mielet masennat, Kaduilla huutelet kuin korvessa.
Minä maani ja kansani laulaisin, tämä kansa mun ymmärtäis ja kerta kun sitten mä kuolisin pois, mun työni ja maineeni jäis. Sinä kunnian kukkuran kantaisit, jos sulhosi suureks sais voi, kultani kallein, ainoisin, jos vain sinut saavuttais! Vaan nyt sinä haihtunut haave oot, joka rauhaani häiritset; miks aina sä eessäni kangastat, kun sentään sä antau et?
Paremmin, kuin silloin, näen nyt, kuinka hänen kasvonsa kääntyivät minua kohden muististani häviämättömällä surulla ja kummastuksella. "Agnes!" sanoin minä sopertaen, "Herrasiunakkoominua! Agnes!" "Hiljaa kaikella muotoa!" vastasi hän, minä en ymmärtänyt miksi. "Sinä häiritset yleisöä. Katso näkymölle päin!"
KORTESUO. Mitä sinä ajattelet, Anna Liisa? Kun näin häiritset vieraiden iloa. ROVASTI. Te olette siis vakaasti päättänyt purkaa? ANNA LIISA. Se on jo purettu. Se täytyi purkaa. HUSSO. Siinä nyt kuulet, Pirkko. Mitä olen minä sanonut koko ajan? Anna Liisa ei ole Johannesta rakastanutkaan. Mitä sitä niin hämmästytään. Kerrankos semmoista tapahtuu.
Minä annan kuitenkin sen hurskaan katuvaisen Appellonan pukea itseni pyhään pukuun. Elä huuda kuitenkaan niin kovasti, että häiritset minua pukeutuessani, tai herätät ne kunnioitettavat isät, jotka nukkuvat hautaholveissansa tämän vieressä.
Sisällä oli kihermä miehiä keskellä lattiaa olevan pyöreän pöydän ympärillä, yhdellä edessään raamattu. Ka, veisatkaa nyt, nyt saatte veisata, nyt en minä enää puhu ... vaikka yötä päivää, kuinka paljon haluatte... Lauri, tule pois, miksi sinä häiritset toisten hartautta? Enhän minä häiritse, minähän päinvastoin... Nuoret miehet siellä sisällä eivät liikahtaneetkaan.
Vaan nyt sinä haihtunut haave oot, Joka rauhaani häiritset; Miks aina sä eessäni kangastat, Kun sentään sä antau et? En lempeni haavoja lääkitä voi, En, ystävä, koitakkaan; Tosin luulin ne kerran jo kuolleen pois, Nepä hetkisen uinui vaan. KUIN HUOLIVI KUUTAMON KULTAINEN VY
"Kuinka voit vaatia, vanha ystäväni, että vihaisin, samassa kuin teet minut autuaaksi? Sinä kerrot vihasta nukkuvalle, joka onnestansa uneksii, sillä aikaa kuin sinä häiritset yön rauhaa kiivailla sanoillasi. Kaikesta sinun puheestasi en kuule muuta, kuin että Sofronia on tuleva omakseni.