United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tydeun poian nyt Diomedeen Pallas Athene sankarivoimin täytti, akhaijein ett' yli kaikkein loistaa voisi ja saavuttais urokunnian kuulun. Liekkiä kilven loi, kypäränkin sammumatonta leimuamaan kuin tähti, mi syksyin yöss' yli muitten kiiluu kirkkainnaan, kun on kylpenyt Okeanossa: pään sekä hartiat leimuamaan pani liekkiä moista, kannustain hänet keskeen, kuss' oli ankarin tungos.
Kun sotisopa meill' on yllämme, Niin miekoillamme kosto myrkkyinen Vain ratsastakoon, säälittäviin töihin Näin kannustain, mut pidättäen säälin! HECTOR. Hyi, peto! TROILUS. Semmoista on sota, Hector. HECTOR. Sa, Troilus, et saa tänään taistella. TROILUS. Miks en?
Atreun poian luo, Menelaon miehevän, ensiks ehti hän näät liki seisoi tuo sanan kiihtävän lausui; hahmopa Foiniksin oli hällä ja valtava ääni: "Sun, Menelaos, jää häpeäksesi hälvenemättä, kuulun Akhilleun jos nyt joutuu kumppani oivin Troian muurien alla sen koirien raatelemaksi. Siis pysy vahvana, kannustain myös kaikkia muita."
Tuollapa taas, vasen kuss' iki-itketyn taiston ol' ääri, kuulu Aleksandros soti, mies Helenen hiusheljän, kiihtäen kumppanejaan sekä kannustain kahakoimaan; virkkoi astuen luo heti Hektor, nuhteli julki: "Surkea mies, kuvaurho, sa kuihkoja, naisien narri, Deifobos mihin jäi, Helenos mihin, ruhtinas uljas, Asios Hyrtakon juurt', Adamas mihin, Asion poika? Missä on Othryoneus?
Vaan kaikk' ottelemaan Lykian mene, käske sa miesten päälliköt ensin, saapumahan Sarpedonin suojaks. 496 Sittenp' itsekin varjellos mua viiltävin vaskin. Sill' ikipäiväiseksipä jää häpeäksesi totta, herjaks ainaiseksi, jos annat akhaijien riistää mult' asevasket vain, kun laivojen luo minä kaaduin. Siis pysy vahvana, kannustain myös kaikkia muita."
Siis kera seuratkaa, tehovampi on työ monen tehden!" Virkki, ja kannustain kävi mieliin käskijän nuhde, kiivaammin väki ryntäsi päin kera valtiahansa, myös urot Argos-maan veti taajemmaks sotarintaa, muurin suojelemaa; ja nyt alkoi työ ylen tuima.
Kaikkia kiihtäen, kannustain kävi ympäri Aias, jott' ei ainoakaan pois väistyis vainajan luota, taistoon rientäis ei rivist' eelle akhaijien muitten, vaan jäis paikoilleen sekä ottelis suojana seisoin. 359 Sääti nyt Aias noin, uros valtava.
Hajamielisinä katselimme me ympärillemme. Minä juuri ajattelin, ett'ei suinkaan kukaan saattaisi olla niin uskalias, että rohkenisi tulla perässämme, kun kaukaa varsin selvästi kuului kahlaavan hevosen askelten loiske. Kukahan se voi olla? "Rientäkäämme eteenpäin!" huusi toverini kannustain ratsuansa. "Hiljaa!" mörisi vanha hevospaimen, "äläkä hiiskahda.