Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Virkkoi mies, joka äsken sängyssä venyi: "Molemmat ovat he kissain tapaisia, jotka toisiansa härnäten kokevat itsiänsä rohkaista." Sen kuuli Thorbjörn, mutta ei häneltä vastausta tullut. Jotkut joukossa nauroivat: toisten mielestä nuo monet tappelut näissä häissä jo rupesivat inhoittamaan, häijyä oli myöskin hätyyttää rauhallista matkamiestä. Thorbjörn katseli hevostansa; hän aikoi lähteä.
Hiljallensa sammui myöskin päivä, valju kuu, yön aurinko, vaan yksin matkamiestä kirkkotarhaan näytti. Aituuksen kun sisään vanhus astui, ristein keskellä hän siellä huomaa kansajoukon kolkon, äänettömän niinkuin nurmen alla nukkujatkin. Vanhusta ei vastaan kenkään tullut, tulijaa ei kenkään tervehtinyt, silmäystäkään ei kenkään suonut.
Haukkuukohan tuo oravaa? aprikoi joku. Miksei haukkuisi, tuommoinen pystykorva. Teertä ja oravaa! Mutta ei tämä oikea lintukoira ole. Taita parhaiten haukkua matkamiestä ja reppuria. Ja sikaa ja lehmää, heh, heh... Talonvahti tämä on. Näkeehän sen naamastakin. Mutta on se ollut tappelussa. Katsokaahan! Kyllä koira haavansa nuolee.
Ylhäisempiä paikkoja ne karttelivat ja niitä, missä päivänlämpö vielä saattoi uhota kuivasta kanervikosta. Mutta uskalsivat ne saatella matkamiestä pitkin pimeää korpilaaksoa, istahtaa hänen hartioilleen ja puhaltaa hänen päälakeensa jäisen hengähdyksen, joka oli hänen järkensä hämmentää. Jaanan selkäpiitä karmi. Hänen kasvonsa olivat valjut ja kosteat. Vilu tunki saakka sydämeen.
Hänen epäilemätön aikomuksensa saada nuorukaisen laululla tuo punainen sutkasuu kumminkin hetkeksi vaikenemaan, ei näkynyt onnistuvan; Charlotte jatkoi puhettansa, vaikka kuitenkin hieman hiljemmin, juurikuin ei hänellä olisi aavistusta, että Schubertin "Matkamiestä" par'aikaa mitä tunteellisimmin laulettiin.
Kyläläisillä oli jos joitakin arveluita ja juttuja Matin rikkauksista; suuri osa pitivät häntä yleisenä rosvona, joka muka oli monta matkamiestä kuristanut; toiset taas tiesivät, että hän sukkelalla kepposella, ei tiedetty oikein minkälaisella, oli veijannut rahat eräältä Helsinkin kauppiaalta, ja monta muuta sellaista.
Kaukaa laulun kuuli, tunsi Kumman tunnon rinnassaan. Mielt' ol' ikä antanunna, Nyt hän laulun käsittää. Näin ne laulaa kosken aallot, Matkamiestä tervehtää: "Kaukaa turhaan ihmislapsi Rauhaa etsii, anelee; Vaikka koski vieressänsä Rauhan hälle tarjoilee". "Täällä haihtuu elon tuskat Reunains yli yltyneet: Tänne riennä, hautaa tänne Elos toiveet pettyneet!" Metsässä. On metsä kaunis ja vihanta.
En ole koskaan ollut enemmän valmis puhuttelemaan hurskasta isää, kuin juuri nyt; sillä elämä ja minä olemme jättäneet jäähyväiset toisillemme, aivan kuin kaksi matkamiestä jotka ovat joutuneet tienhaaraan, missä heidän matkansa eroavat". "Se on hyvä", sanoi de Vaux pitkään ja juhlallisesti; "sillä mieltäni pahottaa käskyjeni loppu-osan kertominen.
Sieltä menee rantatie pohjoiseen päin Vöyriin ja Uuteenkaarlepyyhyn, mutta sinä pysyt oikealle kädelle kääntyvällä ylämaan tiellä, joka vie Isokyröön, ellet katso paremmaksi olla yötä Vähäkyrön pappilassa, mikä olisi turvallisempaa, sillä maankiertäjät tahtovat näillä tienoin häiritä matkamiestä. Minä kiitän teitä, eno, ja toivon olevani ylihuomenna taas kotona.
»Vai niin.» Matkamiehestä tuntui niinkuin joku olisi napauttanut häntä vasaralla rintaan, ja hänelle tuli kiire ja hätä tietää jotain muutakin. »Entäs Koskelassa?» kysyi hän maltittomasti. »Jaa Koskelassako? Se kuoli vanha isäntä jo keväällä, ja...» »Kuoli ?» Niinkuin olisi isollamoukarilla iskenyt matkamiestä rintaan, niin että kaikki meni sillä yhdellä iskulla turruksiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät