Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Mit' on hän Rooman tehnyt, josta kuolon Hän ansaitsis? Sen viholliset lyönyt! SICINIUS. Mieletöntä! BRUTUS. Niin, hulluutt aivan! Kun hän maataan lempi. Se häntä kunnioi. MENENIUS. Kun syöpä tullut On jalkaan, jost' on hyöty meille ollut, Koht' unhotammeko BRUTUS. Vait siinä! Hänen Kotiinsa murtakaa, pois raastakaa hän, Ett'ei tuo rutto tartunnaistaan pääse Levittämään.
COMINIUS. Muistutin häntä vanhoist' ystävistä; Hän vastas, ettei aikaa ole hällä Mädästä, tunkkaisesta ruumenjoukost' Erottaa heitä; hulluutt' on, hän sanoi, Jyväsen parin vuoksi polttamatta Se jättää ja sen tunkkaa yhä haistaa. MENENIUS. Jyväsen parin! Yks niist' olen minä; Niin, äiti, vaimo, laps ja tuo mies tuossa, Me jyvät olemme, ja mätä ruumen Olette te, jok' ylös kuuhun löyhkää.
COMINIUS. Mut arvaamaton täss' on ylivoima, Ja miehuus hulluutt' on, jos vastustaa se Kukistuvata huonetta. Pois tulkaa, Ennenkuin palajaa tuo roskalauma; Tukitun virran lailla nyt se raivoo Ja kaataa mitä nöyräst' ennen kantoi. MENENIUS. Ma pyydän, menkää. Koitan niitä auttaa Mun vanha älyni heissä, joissa sit' on Niin niukalta. Tää paikattava tilkoill' On kaiken värisillä.
Sotilas On Henrik, Leijona; hän mahdikkahan Kuningassuvun tahtoo perustaa; Ei vaimons' saanut hälle poikia, Se pääsyy oli. Ett' tuo toimi mulle Ei mieleen ole, varmaan arvaat, Hakon Kuningas, koska tiedät Valpuria, Mun sukulaistani, mun rakastavan; Ett'et sä esteit' onnellemme tee, Ma toivon. HAKON. Onko mahdollista? Vielä Et tuota hulluutt' ole unhottanut?
LADY MACDUFF. Minne paeta? En pahaa ole tehnyt. Vaan nyt muistan: Maailmass' elän, jossa pahuutt' usein Ylistetään, ja vaarallista hulluutt' On joskus hyvä työ. Ah, miksi silloin Ma käytän tuota naisen puolustusta: "En ole pahaa tehnyt?" MURHAAJA. Miss' ompi miehenne? LADY MACDUFF. Ei paikalla Niin häväistyllä, toivon, mistä hänet Sun kaltaisesi löytäis. MURHAAJA. Pettur' on hän.
Ei hevin laukannut hepo vaunujen kiitäväpyöräin kanss' yli ois, ja he miettivät, mies jalan voisiko mennä. Urhean Hektorin luo jopa Pulydamas tuli, virkkoi: "Hektor, myös jalot muut sekä Troian ett' apukansain! Hulluutt' ois yli kaivannon hevot pyrkiä saamaan. Liian pysty on niille se tie, näet kärkevät paalut partaall' on, takanaan heti ankara muuri akhaijein.
Kohtelias olkoon vastaanotto. Soitto julistakoon heidät tervetulleiksi! 1 YLIMYS. Näette, kuink' on rakkaus teihin suuri. APEMANTUS. Hei, mikä turhuuden on saatto tuossa! Ne tanssii! Hullupäitä naisia! Vain pelkkää hulluutt' elämän on loisto, Kun tuota vertaa öljyhyn ja juuriin.
KUNINGATAR. Tuo hulluutt' on. Noin hetken raivoo hän, mut pian lauhtuu Ja lepää raukeena kuin naaraskyyhky, Kun poikasparin kullankarvaisen Se hautonut on eloon. HAMLET. Kuulkaa, herra; Mi syynä, että näin mua kohtelette? Teit' aina rakastin. Mut mitä siitä! Vaikk' koittais Herkuleskin parastaan, Ain' ulvoo koira, naukuu kissa vaan. KUNINGAS. Horatio hyvä, vaari hänest' ota.
KUNINGATAR. En, vaan meidät. HAMLET. Oi, katsokaa! Kas, kuinka pois hän hiipii! Isäni ihka eläväinen muoto! Kas, tuolla käy hän, juur' nyt, ovest' ulos! KUNINGATAR. Tuo vaan on sairaan aivos sikiö; Ja olemattomia esineitä On hulluus aina valmis luomaan. HAMLET. Hulluus! Mun suoneni soi raittiisti kuin teidän Ja tahdin mukaan tykkii. Mitä lausuin Ei hulluutt' ole.
LADY MACDUFF. Häll' ei sit' ollut. Hulluutt' On pako tuo. Jos meit' ei pettureiksi Tekomme tee, niin tekee pelko siksi. ROSSE. Ei tiedä, viisausko vai pelko syynä. LADY MACDUFF. Vai viisaus! Jättää vaimon, jättää lapset Ja kodin, konnun, arvot kaikki paikkaan, Jost' itse pakenee! Hän meit' ei lemmi; Hän luonnon äänt' ei kuule.
Päivän Sana
Muut Etsivät