United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän ryysti vähän veitikkamaisesti "Rejer'iä" lausuessaan. "Hän ei vielä ole menettänyt... kopeata nenäänsä! arvelette te... En, siihen saatte iskeä vielä monta kertaa, ennenkuin saatte sen naaman tasalle. Se on vaan saanut sitä, joka sille tekee hyvää ja jota sen olisi pitänyt jo edeltäpäin osata haistaa!"
Mut naisten lankeemukseen miehet luulen Ma syyksi. Jos he meitä laiminlyövät, Valaen aartehemme vieraan helmaan; Tai tyhmän epäluulons' ilmi tuoden Sitovat vapautemme, lyövät meitä, Uhalla tuhlaavat mit' omistimme, Kyll' yltyy sappi. Vaikka hurskait' ollaan, On kostonhalu meissä. Miehet tietkööt, Ett' aistit vaimollakin on: hän näkee Ja haistaa, makean ja karvaan maistaa Kuin mieskin.
Ne olivat pahoja maita koirille: tiheitä näreikköjä, vetisiä soita, karjan porkkaamia savisia teitä, ja yhä heikommin kuului haukunta. Mutta varma pelastuksen paikka oli hänellä tiedossa korven laidassa oleva kolmas mäki, jossa oli vasta hakattu kaski ja sen ympärillä palometsä, missä poroisella maalla ei mikään vainu voinut jälkeä haistaa.
KAUPPANEUVOS (haistaa, hämmästyy, hypähtää pystyyn.)
No, niinhän se oli. Molemmat oliwat rehmineet, koettaneet ja yrittäneet. Toinen oli yksinkertaisena kansan lapsena koettanut täyttää welwollisuuksiaan, mutta erehtyi pyrinnöissään ja toinen oli saanut haistaa ammattikunnan monipuolisia hywiä ja huonoja puolia, ja siinä oli hän oman löyhäperäisyytensä wuoksi ollut joutumaisillansa hirweimpään rikokseen mitä ajatella woipi.
Hovikon nenitse hän joskus kiitää, Tuo silloin köllin haistaa unissaan; Tihuntiporsaan saparolla joskus Rovastin nokkaa uness' ärryttää, Tuo silloin uutta paikkaa uneksii; Soturin niskall' ajelee, ja tämä Unissaan vihollisen kaulan-leikkuut, Väijykset näkee, rikot, Turkin Viis syltä syvät muistomaljat: silloin Hän rummun kuulee, pystyyn karkaa, herää, Peloissaan pari rukousta noituu, Ja nukkuu taas.
Vahvat Rammatkaa pohkeet, että kannus herpoo! Lainmiehen ääni rikkokaa, ett' enää Ei vääryyttä hän puoltaa voi ja huutaa Kujeitaan julki! Suomuloitkaa papit, Jotk' aina lihaa sättivät, mut itse Puhettaan eivät usko! Lättään nokka. Niin ihan lättään! Nenäluu pois siltä, Jok' etuaan vain haistaa, eikä vainu Yleistä hyvää!
Polvistu, veli, polvistu, Lavinia, Polvistu, poika, Hectorimme toivo, Ja vannokaatte niinkuin Junius Brutus Siveän, häväistyn Lucretian Isälle sekä puolisolle vannoi, Ett' taiten noille gootti-pettureille Lupaamme surmakoston valmistaa, Verensä nähdä, taikka häpein kuolla. TITUS. Tuo hyvä on, jos tietäisit vain, kuinka. Mut varo: karhunpentuja jos ajat, Vois emo herätä ja sinut haistaa.
Jos yhtiö todella taikka leikillä jotakin parannusta aikoisi, voisivat sen rasvamahat johtajat itse nähdä, kuulla, haistaa ja maistaa aivan tarpeekseen jo Helsingin tai Hangon satamissa, ilman sen pitempiä tutkimusmatkoja. Mutta sellaisista aineksista kuin tuokin yhtiö on koottu, ei voi mitään parempaa toivoa. Toisessa luokassa.
Minä kummastelen, etten sanonut: "tappakaat minut, jos teillä on mitään sydäntä, Miss Mills. Sallikaat minun kuolla tähän!" Sitten piti Dora kukkiani Jip'in edessä haistettavaksi. Mutta Jip murisi eikä tahtonut haistaa niitä. Nyt Dora nauroi ja asetti ne hiukan likemmäksi Jip'iä, pakoittaaksensa sitä. Mutta Jip tarttui johonkin geraniumin varteen ja pureskeli sitä, niinkuin se olisi ollut kissa.