Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
ARVIRAGUS. He tähän meiltä jäivät. Hänestä veli selviää, ma toivon. Sanovat julmaks häntä. BELARIUS. Tuskin vielä Hän miehenäkään kauhua ja vaaraa Voi älytä; vaikk' älyn puute usein On syynä pelkoon. Katso veljeäsi! GUIDERIUS. Se Cloten oli hupsu, kukkaro Rahasta tyhjä. Herkuleskaan hänelt' Ei puhkais aivoja, kun niit' ei ole. Jos tät' en tehnyt ois, niin näin se narri Mun päätäni nyt kantais.
Ma sinne aion; nälkään nääntymässä Näin jouduin tähän syntiin. BELARIUS. Kaunis poika, Meit' älä moukiks usko; älä miestä Asunnon mukaan arvo. Tervetullut! Yö joutuu. Ennen lähtöäsi ruokaa Saat parempaa ja kiitoksen, jos viivyt. No, pojat, tervetulettakaa vieras! GUIDERIUS. Jos nainen olisit, niin sulhoks sulle Ma tarjouisin. Kautta kunniani, Min lupaan, sen myös maksan.
ARVIRAGUS. Ja hymyyn huokaus niin kauniist' yhtyy, Ikäänkuin huokaus sitä huokais, ettei Moist' ole hymyä, ja hymy taas Siit' ilkkuis huokausta, että jättää Noin pyhän templin liittyäkseen myrskyyn, Jot' yrmii merimiehet. GUIDERIUS. Huomaan, kuinka Surun ja kärsimyksen juurikuidut Hänessä yhtyy. ARVIRAGUS. Kasva kärsimys, Ett' inhan seljan juuret kuivettuu Ja vapahana versoo viinipuu!
Mut näytän, ett' on meistä kaks niin hyvää, Kuin mitä sanoin Pojat, nyt mun täytyy Ilmaista seikka, jok' on vaaraks mulle, Mut onneks teille. ARVIRAGUS. Sun on vaaras meidän. GUIDERIUS. Ja meidän onni sun. BELARIUS. Siis. Jos saan luvan: Kuningas, sulla oli alamainen, Belarius nimeltä. CYMBELINE. No, mitä siitä? Hän pettur' on ja henkipatto.
He uskovat, ett' ovat mun; ja vaikka Luolassa puuttees' ovat kasvaneet Ja selkää köyristäneet, mieli toki Palatsiin palaa; luonto heille neuvoo Toimissa halvoissakin prinssin tavat, Joit' oppii vaivoin muut. Tuo Polydore Britannian vallan perijä, jok' isält' On saanut nimen Guiderius Zeus!
Rooman miekoist' On ruumiissani jäljet; paras muinoin Mull' oli maine; Cymbeline mua suosi; Kun urhon nimi mainittiin, niin minun Lähinnä oli; olin niinkuin puu, Jonk' oksat nuokkuu hedelmiä täynnä Mut yhdess' yössä myrsky taikka ryöstö Karistaa kypsän viljan, lehdet riistää, Ja näin jään alastonna säiden valtaan. GUIDERIUS. Kuink' epävarmaa suosio!
IMOGEN. Pitäisi kaikkein olla veljeksiä; Mut savell' on ja savell' eri arvo, Vaikk' ovat samaa maata. Sairas olen. GUIDERIUS. Te ajoon menkää; minä luokseen jään. IMOGEN. Niin sairas en oo, vaikk' en voikaan hyvin. Kaupungin laps' en ole hemmoteltu, Mi kuolevansa luulee, ennenkuin On sairaskaan. Te päivätyönne tehkää; Ken rikkoo tapansa, se rikkoo kaikki.
"Se raakalainen, ken ei hovilainen." Kokemus, oi! sa toista näytät vainen. Petoja valtameri luo; mut kalaa Jokonen antaa, monta herkkupalaa. Olen sairas, kovin sairas. Nyt, Pisanio, Nyt juomaas maistan. GUIDERIUS. Hänest' ei saa selvää; Ylimys on, mut onneton, hän sanoo, Ja kunnon mies, vaikk' epäkunnon uhri. ARVIRAGUS. Minulle samaa vastasi, mut lupas Enemmän vasta haastaa. BELARIUS. Metsään!
Ma kyllä huusin ennen Kuin sisään menin. Mitä otin, aioin Anoa taikka maksaa; totta, mitään En varkain vienyt, enkä tekis sitä, Vaikk' oisi tanner tuossa kultaa täynnä. Tää raha ruoast' oisi; syötyäni Sen oisin pannut pöydälle ja mennyt, Rukoillen antajalle siunausta. GUIDERIUS. Rahaako, poika?
ARVIRAGUS. Kiitos luojan, Ett' on hän mies! Kuin veljyt on hän rakas. Sua tervehdin kuin kauvan kaivattua Veljyttä tervehditään: tervetullut! Iloitse ystävissä! IMOGEN. Ystävissä! Josp' oisivat Isäni poikia! Mull' arvo silloin Ois vähempi, mut tasapainoinen Sinulle, Posthumus. BELARIUS. Hän joutuu tuskaan. GUIDERIUS. Josp' auttaa minä voisin! ARVIRAGUS. Taikka minä; En vaivaa, vaaraa katsois.
Päivän Sana
Muut Etsivät