United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta samassa liitti kätensä ristiin, nosti tummansiniset silmänsä korkeuteen ja rukoili taivaan siunausta tälle kokoukselle, ettei hänen sanansa lankeaisi kivistöhön, ei orjantappuroihin, ei tien oheen, vaan hyvään maahan, joka kantaisi sadankertaisen hedelmän. Sitten otti hän vakavan muodon ja raikkaasti helähtävällä äänellä lausui: »Elkäät olko pahaa vastaan, vaan voittakaat paha hyvällä.»
Hän tahtoi lentää sanoi Freedrik nyt hän on saanut siivet. Meeri itki katkerasti, mutta hänen äitinsä istui hänen viereensä ja silitteli hiljaa hänen päätänsä. Olemme viettäneet raskaita päiviä yhdessä sanoi hän mutta minä toivon, että koetus ei ole mennyt ohitsemme jälkiä jättämättä, tuottamatta siunausta tulevaisuudelle. Suru vetää meitä ylöspäin, ja siellä on meidän päämaalimme!
Ujosti loi hän alas silmiään ja nöyränä astui hän alttarin luo, vastaanottamaan papillista siunausta. Kun hän jo oli alttarin eteen astumaisillaan, jossa pappi odotti, nähtiin väkijoukosta vaimoihminen kiiruusti lähestyvän häntä. Tämä tultuaan Katarinan viereen tarttui hauen hameensa palteisin, joita hän suuteli.
Anderssonska teki sievän niiauksen sohvaan päin, missä Elli vielä istui liikkumatonna, mutta hänen sunnuntaihameensa helmasta valui samassa kerrassaan pieni lampi sadevettä hänen ympärilleen. On todellakin ollut kamala ilta, sanoi opettaja, mutta nyt on kaikki vaara tietysti ohi, ja sade putoilee siunausta tuottavana kuivalle maalle.
Mutta, isäni, huudahti Bertel vielä viimeisen kerran rukoilevalla äänellä, eikö sinulla ole mitään siunausta annettavana minulle ja jälkeläisilleni, kun nyt ainaiseksi eroamme? Sinulle! virkkoi vanhus yhä vieläkin vihaisella äänellä. Menkää, te kadotetut, turhamaiset, kansan suuren rungon madonsyömät oksat, menkää kurjaan loistoonne ja varmaan häviöönne!
Kaunista oli nähdä tämän ihanan parin kuningas oikealla ja kuningatar vasemmalla seisovan kirkonportailla ja ojentavan sieltä siunausta toivottavalle kansalle leipäkoreja.
En uskaltanut nyt enää katsella Susannaan, jotten saisi häneenkin pilkkua, enkä voinut viimein pidättää itseäni tarkastamasta laattiaa, millä seisoin, nähdäkseni, eikö jalkojeni alla näkyisi palo-merkkejä. Minä muistin vedenhaltijaa, joka Vaakenin kirkossa oli houkutellut papin tytärtä mukaansa, ja jonka vainu oli ajanut pois kirkosta siunausta luettaessa; minä, minä olin tuomittu seisomaan.
Kas tässä kättä, kansani, sä joukko tarmokas! Sun kanssas tahdon toimia ja kuolla puolestas, Jos ai'ot pelkäämättä vain sä käydä taistohon, Ja luoda silmäs vapauteen ja hengen valohon. Ei nykyai'an sortaja voi saada laulajaa, Sen kunnian saa sorrettu ja oikeus sen saa Ja jalo hän, ken kansoaan vain hiukan auttaa voi: Hänelle suista satojen myös siunausta soi.
Silloin hän laski toisinaan kätensä pääni päälle ja sanoi: Paul, poikani, rukoile Jumalaa antamaan sinulle suuria ajatuksia. Mutta sitten olet unohtanut rukoilemisen Niin, Silla, ehkä on paha, että jo kauan sitten olen sen unohtanut. Ennen osasin minäkin rukoilla. Uskoin silloin niin paljon. En voinut syödä, ellen ollut lukenut ruokarukoustani. En voinut nukkua, ellen ollut lukenut siunausta.
On tätä iloa tässä. On iloa, On surua! Paljolta metsän hyvyyttä, Veden viljoja kosolta, Maan ja karjankin parasta, Suurta suuhun pantavata, Kaikki rauhan siunausta. V