Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Se vasta, vast' on vapaa mies, ken oman luoda tiensä ties keskeltä elon kuohujen ja ajan aatteiden; ei häntä vallat horjuta, ei joukon oikut orjuuta, hän yksin yönkin halki käy, kun tähteä ei näy. Ja vasta vapaa mies on se, ken tyynnä lausuu Tuonelle: »Ma kuolla voin, mut kuole ei, min eestä työtä tein.» Ei kuolema lie ankarin; on kuolo seppel sankarin, kun vaatii häntä vakaumus ja ihmis-oikeus.
Maan päällä on vain paikka tää, miss' suotiin sulle lies; tääll' elää, kuolla täytyy sun, vei onneen, turmaan ties! Tää maa on, jota kastellut on hurme isien, ja nimin uljain pyhitti jo vuosituhat sen. Tääll' eestä kodin taistelleet on urhot Arpadin; tääll' orjain ikeen murskatuks sai tarmo Hunyadin. Vapaus! Täällä lippuas veristä kannettiin, ja sotiin parhaat miehet maan ne sortui ikuisiin.
Nyt ota kädestäni väsyneestä Eloni hyväst'jättö! WILHELM. Hyvästi! Hyvästi! AKSEL. Ystäväskö olin, Wilho? WILHELM. Mun ainoan'. Nyt ei mull' ole ketään. Ma kuolen eestä maani, kuninkahan; Mik' urho toivoo kuoloon parempahan? Ma turvall' luokses tulen, Jumalan'! Taas tapaan siellä Valpur rakkahani, Siell' Akselin hän ompi morsian, Siell' ei vie kenkään multa armastani. Oi, nuori Koitar kaunis!
Temppelit tehdään ihmis-asunnoiksi, yksilöt yhteiskunnan muodostavat. Turha, kultainen mielikuva! Kumpi on kauniimpi: uskoa, että vapaus koittaa, toivoa, että valkeus voittaa, ja taistella valkeuden eestä, vai taistella tietäen, ettei valkeus koita, tietäen, ettei vapaus voita, ja sentään taistella?
Oot herttainen ja hellä mies, Vaan pelkään, siinä hieman huoleton. FAUST. Ei noista laps'! Sua tiedät armastan, Armaani eestä henken' altistan, Suon kunkin kirkkons', uskontonsa pitää. MARGAREETA. Ei kyllin! itse uskoa myös pitää. FAUST. Pitääkö? MARGAREETA. Miks' en nurjaa mieltäs voita? Et Herran sakramentteja kunnioita. FAUST. Ma kunnioitan...
Kävin mie lehossa kerran, Löysin neitosen lehosta, Sinisilmän haavikosta, Mustakulman koivikosta, Sormet kullan sormuksissa, Käet kullan kätinehissä. Mie tuota tapoamahan, Piika eestä juoksemahan; Piika juoksi pitkin suota, Minä juoksin poikki suota, Piika pitkin mättähälle, Minä pitkin piian päälle, Näpit sattui nännin päälle, Käet vatsalle valahti.
Kuin hänet tuonut oon, ois pitkä haastaa; soi taivas voiman mulle, että hänet sua kuulemaan ja näkemään voin johtaa. Suvaitse suosia siis tuloansa! Vapautta etsii hän: sen arvon arvaa se vasta, ken sen eestä uhras elon. Sa tiedät sen, sa, jolle tervetullut ol' Utikassa kuolema, kun jätit pois verhon, jonka kirkastaa Suur' päivä.
Kun tuli Duuva kersantti siis kerran uudestaan Ja laski vanhaa virttänsä: "Sven, miksi aiotkaan?" Niin vastausta hämmästyin tuo äijä säikähti. Kun Sven, hän nokkans aukasi: "niin, sotamieheksi." Ivaten vanha kersantti tok' viimein naurahti: "Vai, pöllö, pyssyn saisit sä, sä sotamieheksi!" "Niin," poika mietti, "nurinpäin käy täällä kaikki vaan, Lie ehkä helpoin kaatua maan eestä, kuninkaan."
Huomas sen munkki Catalano, virkkoi mulle: »Tuo lävistetty, jota katsot, kerran sen painoi farisealaisten mieliin, ett' yhden sopii kansan eestä kuolla. Paljaana poikki tien, kuin näät, hän lepää, ja tuta saa hän, kuinka paljon painaa täst' yli kulkevainen kukin. Sama on tuska hänen apellaan myös täällä ja jäsenillä kaikilla sen Raadin, mi oli juutalaisten turman siemen.»
»Urhon vapaaks saatan varmaan: eläköön hän eestä armaan, maineen, synnyinmaan!» Lausui, rinnass' into hellä, laittoi ruusulehtisellä puolisolleen kainon viestin vaan: »Saakoon kera ruusun tuokseen Seidin huokauksen luokseen uljas valtijas: mainees hurmaamana, kulta, pyytäisin mä hetken sulta, jotta kiittää saan sua juhlastas.»
Päivän Sana
Muut Etsivät