Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Ja Firenzen kaune ol' luodit kultaiset, kun suurta tehtiin! Tuo oli isäintapa niiden, jotka nyt piispanhiipan vapaaks tullen kertyy lihaansa lihoittamaan konsistoriin. Se suku julkea, mi kyynä vainoo pakenevaista, vaan jo lampaaks leppyy, jos sille näyttää kukkaron tai hampaat, jo nousi, vaan niin alahalta, että pahaksi pani Ubertin Donato, kun appi hälle suvun moisen antoi.
Yks viel' on toimi. Vapaaks sanotaan mun uskoni; se mulle kunniaksi: vapaana synnyinkin ma maailmaan. Mut kunne kulloin aatokseni lähti, Sä olit matkan pää, sen johtotähti, Sä, tahdollas jok' ohjaat elämää. Sun puolehes luon silmäni nyt tässä miss' silmä kuolon vaan on näkemässä, Sua kiittää saan täss' ilman näkijää." "Sä synnyinmaani jälleen annoit mulle, kun yöhön vaipui toivo uupuen.
Käy halki elon vallat, jotka kostaa; ajoissa valmistaudu iskuhun, ei kenkään vapaaks itseään voi ostaa. Aatetta loukannut jos lienee kukaan, niin saapuu sanomat, sen vartija, saa silloin kukin ansionsa mukaan. En koskaan ole tehnyt liittoa, mi Teidän aatteeseenne minut nitoo.
ANTONIO. Siis kylmin mielin, täysin tietoisena sua pitääkö mun vahingoittaa kohta? TASSO. Sen huolen tahdon säästää sinulta. Nuo sanasi mua eivät pidätä! Mun vapaaks julistit, ja tämä ovi, mi vie luo ruhtinaan, on avoin mulle. Valita sinun annan. Toinen meistä! Pois lähtee ruhtinas. Ei hetkeäkään saa hukata. Tee pian valintasi Kuin käyneekin, mä menen, ellet sinä.
Ma toivon, mun kaipuuni lähteet kuivuis pois, ja sieluni unille kuuroksi käydä vois ja kaiken ylle syksyn sadetta, rauhaa. Pois tahdon ma, vapaaks tahdon kahleistain ja kuulla tummain kuusten soittoa vain, pois, kauemmas kuin väijyvät silmät kantaa, ja painaa pääni lehvien kosteuteen ja tuntea kaiken valheen rauenneen ja kesän ja talven ylläni humista antaa. TANSSIAISTEN J
Koron korolle on kasvanutkin pitkät vuosisadat umpeen täällä ryssäin mahtailut ja mekastukset. Jo nyt tuli loppu, äkkiloppu! Suomi vapaaks, ryssät Ryssänmaalle! Huomenessa odotettiin junaa, joka toisi aseet, joka veisi mukanansa miehet rintamalle. Painui olkilyhtehelle Anssi kylki kylkeen toisten poikain kanssa, painui ladon kuuraisehen nurkkaan.
kevät hulmuten saa, vedet vapaat on, ei ihminen vapaaks saa, hän itse kahleet kohtalon sydänjuuriins' upottaa; vihan kyille vain pesän pehmoisen hän suo kodin-kaihossaan, madot mataa murheita kylväen hänen touko-vaoillaan; työn tekee tuskain orjana hän, levon murheella nautitsee. Maan piiloon uomat elämän elon ilmoilta pakenee. Ja ma itse, ma kaihoni vanki oon, ja mun suoneni kuumina lyö.
Ken jää vapaaks kuollessaan? Taistoon seurassain! Nimeen sorron synkän yön, nimeen lasten orjantyön: viime hengenvetoon lyön, puollan kotiain! Mies ja mies te taistelkaa! Iskut kohtaa sortajaa! Joka isku vapauttaa! Voittoon, kuoloon vain! Hyvästi, maine Skotlannin! Hyvästi, maine Skotlannin ja vanha voimas tunto! Hyvästi Skottein nimikin ja miehen mieli ja kunto!
Tuo poikako jaarittelullaan janon maisterijoukolta vei? Noin pystynä päin sinitaivasta kun nostat sä uljaan pääsi, niin luulisi, että jo taimesta sun Luojasi vapaaks sääsi, ja että sä vehmahan maaperän sait, jost' ilman vaivoja ruokasi hait.
Suomi vapaaks, ryssät Ryssänmaalle! Suhahtivat poikain sukset, heidän painaessaan hyvään alkuvauhtiin. Eellä hiihti vallesmannin renki, selässänsä ainut luotipyssy, retkikunnan ylpeys ja aarre. Kaksitellen taikka kolmitellen painoi pojat hänen perässänsä mainetöihin palavaisin mielin. Keltä morsian jäi naapurihin, keltä salaisesti rakastettu, mutta naisia nyt muistamahan aikaa ollut ei.
Päivän Sana
Muut Etsivät