United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hetken perästä nousi eversti tarttuen sokean käteen, Armo otti toiseen, ja näin hellästi ja hiljaa hoitaen he häntä välissään taluttivat kotia päin. Minä jäin yksin puistoon. Tuskallisilla ja levottomilla tunteilla katsahdin lempeätä, keväistä sinitaivasta kohden, sydämmestäni halasin, että sen kirkkaus loistaisi sieluuni.

Ruskea, paljas jalka näkyy hameen alta ja silmä katsoo surumielisesti sinitaivasta kohti. Hän on laihtunut sitten kun viimeksi hänet näimme ja näyttää väsyneeltä, uupuneelta. Vaan siitä asti kuin lehdet rupesivat puhkeamaan onkin hän kuljeskellut paikasta toiseen, talosta taloon lapsi selässä, kysellen Aslakia.

Meri oli säteilevän silmänsä avannut ja siinä kuvautui koko taivaan ranta ja ylt'ympärillä oleva seutu peltoineen metsineen ja korkeine paljaine vuorineen, jotka totisina katselivat sinitaivasta.

Mutta enin näkyi täällä noita pieniä lastenvaunuja, jotka ovat naineen työmiesperheen ensimäinen ylellisyystavara, noita kuljetettavia kehtoja, joissa sieviin myssyihin puetut, pienet lasten päät häilyivät onnellisina hymyillen ja »nukkumattia» turhaan odotellessansa avosilmin tähystellen puitten oksien välistä vilkkuvaa sinitaivasta.

Tuolla ylhäällä päivänrinteessä, huikaisevassa korkeudessa, mistä kerran "vuoriston raivoisa neito uneksien katseli alas", mistä hän sittemmin laskeusi pimeään syvyyteen, pelastaaksensa sydämensä lemmittyä, siitä nyt yksinäinen risti kohoaa sinitaivasta kohden. Seurakuuta on asettanut sen siihen muistoksi Kotka-Wapusta ja Karhu-Joosepista, koko seudun hyväntekijöistä!

Hänestä tuntui kuin jos hän vielä olisi ollut lapsi, kuin jos hän olisi istunut kirkonmuurin takana, jossa auringon paiste levisi yli hiljaisten hautain, kuin jos hän olisi istunut viheriässä ruohostossa itsekseen lukien yksinkertaisia lapsenvärsyjään, kuin jos hän olisi laulanut kilpaa ilman lintujen kanssa ja iloisen karitsan tavoin juossut ympäri kukkien keskellä kokoomassa kauniita kiviä, poimimassa kukkia seppeleeksi ja katsellut ylös kirkasta sinitaivasta kohti, jossa ohuet valkoset pilvet kulkivat.

Moskovassa, suuressa kaupungissa, jossa kaikkein slaavilaisten sydän sykkii, Moskovassa, mahtavassa kaupungissa, jossa kukistumattomat yleiset mielipiteet kirjoittavat niitä lakeja, jotka itsevaltias sitte lähettää maailmaan, Moskovassa, pyhässä kaupungissa, jossa sadat kirkot ojentavat kultaisia kupujansa sinitaivasta kohti, siellä soivat tuhannet kellot helluntain, ihastuksen, kevään juhlaa.

Hän oli Fontainebleaussa, Fasan-nimisessä hotellissa, joka on lähellä metsää: vallan lähetysten kohosivat siinä korkeiden puiden latvat sinitaivasta kohti. Kanunain jyske taas aiheutui tänne majoitetun tykkiväen ampumaharjoituksista.

Purppurahohteisina nousivat savupilvet sinitaivasta kohti ja iloiten näin vihdoinkin auringonsäteet, jotka ensiksi tervehtivät kirkon-tornien kelloja ja sitten levittivät valovaippaansa ihmis-asuntojen ylitse.

Tuo poikako jaarittelullaan janon maisterijoukolta vei? Noin pystynä päin sinitaivasta kun nostat uljaan pääsi, niin luulisi, että jo taimesta sun Luojasi vapaaks sääsi, ja että vehmahan maaperän sait, jost' ilman vaivoja ruokasi hait.