United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sun tuntematon sukus ompi ja heimosi maineeton: Sunlaisest' ei sikiöstä kaunottaren voittohon! Mut on kuni nuorukaisen tuli valtais taivainen, Niin leimuvan kirkas hohde sen lentävi kasvoillen. Sun, immyt kaunokainen, tytär linnan kuulakkaan, Sun voittaaksen' veren' uhraan sen viimeiseen pisaraan! Matalaisessa mökkisessä Mies kalpea askartaa, Kylm ympärill' on, vaan hällä, Sydän hällä se leimuaa.
SEEDEK. Oi kuningas! hän kieltää kansan uskon, Isien jumalat hän häväisee Ja kapinata lietsoo joukkohon, Niin horjuttaa sun valtaas juuriltaan: On sukus jumalista, jumaliin Myös valtas juottuu. BILEAM. Jumalista et, Vaan Jumalasta yhdest' alkus on. Hänehen vaan voit valtas perustaa, Hänehen, josta mailmat puhkeaa. Hän hengestään kaikk' elämän loi ilmiin, Tuon näkyvän ja mik' ei pistä silmiin.
Mut ääni Jehovan Profeetan kautta haastaa: Pois sukus karkoitan Ma luvatusta maasta Ja sulta vallanperijän Ja poikapolven hävitän. 1900=luvulta. Vapauden keväisen virttä Nyt leivo se laulelee, Ja maamies peltotyöstään Sen laulua kuuntelee. Ja niinkuin vuolas koski Sävelet sen helkehtii, Ja talven painama rinta Kevättunnetta tulvehtii.
OCTAVIUS. Sen toivon. En Bruton miekan uhriks syntynytkään. BRUTUS. Vaikk' oisit sukus suurin mies, et voisi Jalompaa surmaa saada, nuorukainen. CASSIUS. Kurikas vesa, tuot' ei ansaitse hän, Se juomarin ja rentun seuralainen. ANTONIUS. Se vanha Cassius! OCTAVIUS. Tule pois, Antonius! Teit' ilkumme, te konnat, vasten naamaa! Kentälle otteluun, jos uskallatte!
Ebba Naantalin luostarissa. Vai'etkoon sun äänes ijankaikkisesti, sinä hylkiö! Yhdeksäs kohtaus. Edelliset ja Tulleet. OTTO RUD. Valmista itses kuolemaan, raatimies Suurpää! Minä olen päättänyt hävittää maan päältä koko sinun kirotun sukus! Haa! Tätä puolivilliä kansaa täytyy tuntuvasti, ankarasti rangaista! Etkö tahdo rukoilla isämeitäs, ennenkuin menet manalaan?
Helenen Priamos jopa viittasi luokseen: "Käy, tytär-kultani, käy, tule, istuos luokseni tänne, että sä puolisos entisen näät, sukus, ystäväs muutkin. Sull' ei syyt' ole, ei, jumalainpa on syytä se, jotka tänne akhaijit johti ja toi sodan kyynelerunsaan. Virkkaos mulle nyt, kenpä on tuo uros valtava tuolla, kenpä akhaijein aimoja mies tuo sorja ja suuri.
Yhden vielä muistan: "Verihin sortui puolison', Pyöveli kistun vieress' on, Myrkkyä haudat kasvaa". Kuin tyyni hävittää tuo synkkä näky Sen hiukan arvon, jonka annan vielä Ma Flemingille. Flemingille, sanot! Sen syntikirjaa viel' en loppuun pääsnyt. Se muista: sukus hävitti hän tyyni Kun Pohjanmaa nous' yksin voimin hänen Ijestään sortamahan.