United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuntui niin hyvälle ja viehkeälle ja mielessä pyöri jotakin: kyllä Jumala varjelee Elsan. Tuntui kuin joku muu olisi sen hänelle vakuuttanut. »Ei Tolonen ole mikään paha mies. Päinvastoin hän on hyvä», rupesi hän selittämään Elsalle. »Vaan onhan se linnan lukkari?» »No mitä pahaa siinä on. Tolonen käy noille raukoille lohdutusta tarjoomassa, kun sunnuntaisin laulelee heille virsiä.
Mutta koska atriansa Päättänyt on uljas mies, Emäntänsä pöydän korjaa, Tähteet huiviin valkeaan. Lähtee taasen nuori nainen Kotihinsa kulkemaan; Huuheleevi kankahalla, Kultanummel laulelee. Mutta mies hän työhöns käypi: Vesat maasta temmataan, Juuret räikyy, kannot nousee, Kaikki siirtyy röykkiöön. Niin hän toivon katsannolla Työksentelee ahkerast Korven rannas raiskiossa; Hiki otsalt helmeilee.
Nyt kirkkaast' aurinko armas loistaa, Nyt säteet lämpimät hangen poistaa, Nyt leivo hellästi laulelee, Nyt kevät luoksemme rientelee. Viel' äsken pilvinen taivas, ilma, Nyt sininen on kuin siskon silmä Niin hellä kuin emon rukous On taivaan juhliva kauneus. Mä läksin portille suotta luulen, Ja tunsin vilposen aamutuulen, Ja kuulin laulavan leivosen, Ah kuinka siit' olin riemuinen!
Ja kun nuori kansa niitä halukkaasti laulelee, niin laulan minä heille. Ei suinkaan se synti ole? Puhtaille on kaikki puhdasta. Mutta etkös ole koskaan halannut itsellesi tunnon rauhaa, lujaa ja pysyväistä? Kyllä, usein halaan rauhaa, ja silloin otan pelikommoni ja soitan pari laulua, ja sitten on taas olo parempi.
»En minä ymmärrä», sanoi lehtori vaimolleen, kun he istuivat salissa ja Lauran laulu kuului taas sieltä synkästä kamarista. »Me luulimme hänen itkevän itsensä kuoliaaksi, mutta hän laulelee iloisesti. Meihin koski, hän kylmäksi jäi. Tuleeko hänestä tunteeton ihminen?» »Lapset kai eivät kuolemaa ymmärrä.
Oi, kuuleppas, Jo tiedän mitä soittaa satakieli. Sen kohta keksin siitä kirjastas, Min annoit, kun mun tuota teki mieli. KILPI. No, mitä lausuupi hän laulussaan? AINA. Oi, rakkautta! Rakkautta vaan! Kuin? Rakkautta? AINA. Rakkautta vain! Ihastuin, kunpa moista kuulla sain. KILPI. Hän mitä rakkautta mainitsee? AINA. Hän rakkautta Luojaan laulelee. KILPI. Niin vain!
Köyhimmätkin panevat roponsa likoon. Vasta perustettu lauluseura yhdessä pitäjän herrasväen kanssa laulelee lavalta, ja väki seisoo ympärillä silmät ja suu selällään. Mutta juhlapuhe on vielä pitämättä.
Hän lopetti seuraavasti: "Jean, sinä kuulet mitä ystäväsi kevät sinulle sanoo. Se on nuoruus, mutta se valmistaa miehuuden ikää; sen kirkas hymyily on ainoastaan työn iloa. Kesä on tuleva voimakas, syksy rikas, sillä kevät laulelee paraikaa, rohkeasti tehtävätään täyttäessään." Minä tulin hyvin hämilleni. Ymmärsin Lazare sedän tarkoituksen.
Joku irvileuka on semmoisia rekivirsiksi nimitellyt siitä yksinkertaisesta syystä, että maamies niitä laulelee reessä talvella, kärryissä suvella ja vieläpä kyntäessäänkin, kun hän sahran kurkea oikein kiinni pitää. Näin kuljimme iloista kyytiä koko päivän ja paljon matkaa sai kuluneeksi. Emme kuitenkaan sinä päivänä, vaikka kyllä kiivaasti ajoimme, Ouluun ehtineet.
Kuuletko, kuinka houkuttelevasti ja haikeasti satakieli laulelee, tunnetko, kuinka kesäyön lämmin henkäys ja kuusamain huumaava tuoksu henkivät rakkautta? Ne kaikki kehoittavat meitä olemaan onnellisia. "Nauttikaamme näistä kultaisista hetkistä. Sieluni ei ole tarpeeksi suuri käsittääkseen kokonaisuudessaan onneaan, sinun kauneuttasi, nuoruuttamme ja tätä hehkuvaa, suloista kesäyötä.