United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vihollinen jo uhkeana saapuu, Veristä sotalippuansa nostain. Jotakin tehtävä on viipymättä. ANTONIUS. Octavius, vie vastaan joukkos vitkaan. Vasenta sotakentän puolta kulje. OCTAVIUS. Ei, oikeata; vasent' astu itse. ANTONIUS. Miks riitaa haastat nyt, kun hätä pääll' on? OCTAVIUS. En riitaa haasta, mutta niin sen tahdon. BRUTUS. He seisattuvat: heill' on puhumista. CASSIUS. Titinius, seis!
Suo ystäv' anteeks ystävänsä puutteet, Mut mun vaan Brutus tekee suuremmiksi. BRUTUS. En sitä tee, jos niill' et mua vaivaa. CASSIUS. Et rakasta mua. BRUTUS. Vikojasi en. CASSIUS. Ei silmä ystävän näe vikaa moista. BRUTUS. Imartelijan ei, vaikk' oliskin se Niin suuren suuri kuin Olympin huippu. CASSIUS. Antonius, nuor' Octavius, tulkaa, tulkaa. Ja kostakaa nyt Cassiolle yksin!
OCTAVIUS. Sen luulit, Kun listast' annoit hänen ääntää tässä Mustassa valtapannan neuvostossa. ANTONIUS. Enemmän mull' on vuosia kuin sulla. Vaikk' arvoj' ahdammekin hänen päälleen, Keventäin omaa parjauksen taakkaa, Hän niitä kantaa vaan kuin aasi kultaa, Hikoilee, huokaa taakan alla, mennen Mihin sit' ajamme tai talutamme.
Octavius Rufon kanssa, joka qvaestorina oli tuonut Afrikaan palkkarahaston; kaksi palasi kuninkaan luo. Näiltä kuuli Bocchus sekä muuta, että myös erittäinkin Sullan hyväntahtoisen ja suosiollisen kohtelun.
Kas noin vaan: piirre hänet kuoloon määrää. Lepidus, Caesarin käy asuntoon, Tuo sieltä jälkisäännös: katsotaanpa, Tuot' eikö voisi hiukan karsia. LEPIDUS. Tapaanko teitä täällä sitten? OCTAVIUS. Täällä Tai Capitolissa. ANTONIUS. Hän arvoton Ja halpa mies on, jok' ei muuhun kelpaa Kuin asioille. Onko kohtuus, että Kun mailman kolmikertaisen me jaamme, Hän kolmantena osan saa?
Ja muut' ei Lepiduskaan laillaan; häntä Opettaa, ohjata ja ajaa täytyy. Mies tylsäpäinen, jonka ravintona Hylätyt tähteet on ja matkimiset. Se mik' on muille vanhaa, kulunutta, Se hälle uutta on; työkaluun häntä Vaan sopii verrata. Ja nyt, Octavius, Saat suuria sa asioita kuulla: Väkeä Cassius ja Brutus pestaa, Ja oiti täytyy pysty tehdä heille.
CASSIUS. Kuinka minä, Kun noin sua vastustin, voin surman välttää? Oi, tappiota suurta, haikeaa! Mihinkä tautiin? BRUTUS. Suruun, pois kun läksin, Ja harmiin, ett' Antonius ja Octavius On vallan saaneet kuolonsanan kanssa Se tieto tuli: se vei järjen hältä, Ja yksin jäätyään hän tulen nieli. CASSIUS. Ja kuoli? BRUTUS. Niin. CASSIUS. Ikuiset jumalat! BRUTUS. Hänestä vait nyt! Viinimalja tänne!
Messala, tuoss' on kirje, joka kertoo, Ett' Antonius ja nuor' Octavius Lukuisin määrin meitä vastaan ryntää, Philippiin kulkuansa ohjaten. MESSALA. Mull' ompi kirje samaa sisällystä. BRUTUS. No, mit' on siinä muuta? MESSALA. Että panna- Ja henkipatto-julistusten kautta Antonius, Octavius ja Lepidus Senaattoreita sataan surmanneet on.
Siis liitto kokoon, ystävämme turvaan, Ja kaikki parhaat voimat käytäntöön! Ja neuvoa nyt oiti pitäkäämme, Mitenkä salajuonet saatais ilmi Ja julkivaarat parhain vältettäisi. OCTAVIUS. Se tehdään: paaluss' olemme nyt kiinni, Ja ympärillä haukkuu vihamiehet. Ja monellapa hymysuulla, pelkään, Tuhansin juonia on sydämessä. Toinen kohtaus. Bruton teltan edusta, leirissä Sardeen luona.
Kun aarteet se on määräpaikkaan vienyt, Pois taakka riisutaan, ja joutilaana Saa aasi mennä, korviansa puistaa, Ja käyttää yhteislaidunta. OCTAVIUS. Tee tahtos; Kokenut, reipas sotur' on hän vaan. ANTONIUS. Octavius, niin on heponikin; senvuoks' Apetta saa se paljon. Sep' on eläin, Jok' oppimalla osaa taistella, Ja kääntää, seistä, täyttä laukkaa kiitää, Kun henkeni sen ruumiin liikkeit' ohjaa.