United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta oikeastaan minun pitikin kysyä nyt vähän toisin. Minä, näes, olen niin usein miettinyt sitä, että oletkohan sinä koskaan pitänyt muista kuin minusta? Vai olinko minä ensimmäinen mies, johon sinä rakastuit? ANNA LIISA. Oletko kuullut jotain semmoista? JOHANNES. En ole kuullut, muuten minä vain. ANNA LIISA. Muutenko sinä vain? Ilman mitään aihetta?
Mutta olkoon enhän siitä oikeastaan tullut sinulle puhumaan. Ne viat selvitän kahden kesken oman itseni kanssa, näes, Anna, minä en voinut lähteä täältä, ennenkuin sain sinua vielä kerran nähdä, ja kuulla, että annat minulle anteeksi, ettet minua vihaa, vaikka sinulla tosin olisi siihen syytä.
Ulkona jäätää, lapset, ulkona jäätää. Sitten hän laski kätensä Jeannen olkapäille ja sanoi tuleen osoittaen: Näes, tyttöseni, tämä on maailmassa kaikkein parasta: oma kotiliesi ja omaiset sen ympärillä. Ei mikään ole sen veroista. Mutta ehkäpä menemme nyt makaamaan. Olette, lapsukaiseni, varmaankin lopen väsyneitä?
SKULE KUNINGAS. Oletko niin varma, että silloin olen voittanut? Koko Norja jo rauhan joutuvan sois; Kuninkaalla nyt lapsi oleva ois, Joka sais perinnöks isältänsä vallan; Näes, kansa jo nääntyy vuoks' sodanhallan. Nous, kuningas Skule, tän' yönä tee työ; Nyt vihollinen, jos koskaan, lyö!
PELTOLA. Helena, mieltäni karvastelee, kun tässä tuonoin kielsin Niiloa kosimasta sinua. Voitko unhottaa ukon tyhmyyden? HELENA. Isäntä hyvä! PELTOLA. Silmäni ovat auenneet. Näes, nyt pitäisin sen suurena onnena, jos sinun saisimme emännäksi taloomme. Mitä sanot? NIILO. Helena, anna minulle anteeksi! Oi, Niilo, tämä on liian paljon yhtähaavaa! NIILO. Sinä olet minun minun omani! HELENA. Iäti!
"No, eihän tuo paljoa ollut", arveli kapteeni; "mutta jos olet yhtä kelvollinen kuin pitkä, niin hoidat kyllä asiasi hyvin. Näes, tähän asiaan kuuluu vain tappeleminen ja sillä tavoin tappeleminen, ettei yksikään vihollinen pääse perille. Näyttäkää nyt, että te metsäsuomalaiset tappelette kuin miehet! Huomenna päivänkoitteessa tapaamme toisemme." "Me tarvitsemme ruutia ja lyijyä", sanoi Pekka.
Pojat toisesta päästä pitivät kiinni ja sitten kun sihattiin ja ongittiin, eikä ukko paha aavistanut mitään vaaraa, ennenkuin peruukki yks kaks lentää sävähytti ylös kattoon. Voi, helkkuna, kuinka Polle hämmästyi. Näes, näinikään hän jäi tuijottamaan näin, suulaki tällä tavalla. Ja sitten kun se klanipää hyppäsi ylös tuolilta ihan raivosta ja suoraa päätä töyttäsi rehtorin luokse.»
Kerro jo! MAIJU. Uskallankohan? Sitä, näes, ei tiedä vielä yksikään ihminen, muuta kuin minä itse. Sano, osaatko olla vaiti? HANNA. Vielä kysyt. Tiedät sen entiseltäkin. MAIJU.. Hst! Elä puhu niin kovaa! Ettei vaan kukaan kuulisi. Odotas, kun katson, eikö ole Martha tuolla oven takana. Hän siellä seisoo välistä kurkkimassa. Ruveta näyttelijäksi, ymmärrätkös. HANNA. Sinä? Elä nyt!
Aioin juuri lähteä sinua karhuamaan." "Minua karhuamaan?" "Minä tarvitsen, näes, välttämättä ne nyt jo, vaikka en sitä luullut silloin." Pekka tuumaili hetkisen kummastuneena. "Kuinka paljon se olikaan?" kysyi hän viimein hämillään. "Sata markkaa! Oletko sen jo unohtanut?" "Sata markkaa! No hiisi! Missä minä ne sinulta lainasin?" kysyi taasen Pekka aivan nolona hämmästyksestä.
Näes Assadiin niin kiintyi kristikansan kauniit naiset, hän puolestaan taas heihin syttyi niin, ett' aivan huhu nousi jo . No niin, sit' ei tee mieli muistella. Siis jälleen hän mulla on; ja kaikin vikoineen mä pitää tahdon hänet, kaikin oikuin taipuisan sydämensä. Oh, tuon tytön saa Nathan hälle antaa, eikö niin? SITTAH. Antaako? Päästää hälle! SALADIN. Aivan niin!