United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt ei riitä äitin Huseland se oli muuten hänen lempilukemisensa sen olen minä monasti huomannut. Se oli totta, sinun pitää auttaa äitiä haudalla ja istuttaa sille tuollaisia penseer'iä, niistä Liina pitää, ymmärrätkös. Niin, Kaarlo, minä toivon vielä. Ei, ei, rakas Berndt, minä olen saanut kuolin-iskun, koko uuninpiippu putosi päälleni ja on runnellut minut kuni rievun; ei se on mahdotonta.
Kerro jo! MAIJU. Uskallankohan? Sitä, näes, ei tiedä vielä yksikään ihminen, muuta kuin minä itse. Sano, osaatko olla vaiti? HANNA. Vielä kysyt. Tiedät sen entiseltäkin. MAIJU.. Hst! Elä puhu niin kovaa! Ettei vaan kukaan kuulisi. Odotas, kun katson, eikö ole Martha tuolla oven takana. Hän siellä seisoo välistä kurkkimassa. Ruveta näyttelijäksi, ymmärrätkös. HANNA. Sinä? Elä nyt!
"Ja onhan rahat vain jonkun tarkoituksen välikappaleena, ja jos joku tarkoitus tahdotaan saavuttaa, niin ei silloin käy säästeleminen välikappaletta. Ymmärrätkös nyt? Ja nyt eteenpäin vain, mars!" Siihen loppui meidän keskustelumme ja rahan-tuhlaus kävi kuten ennenkin. Ja monesti kävi niinkin, ett'ei Kaarlella ollut rahan kuvaakaan, vaikka olisi kuinka käännellyt lakkareitansa.
KORTESUO. Mutta sinun asiasi oli pitää huolta tytöstä eikä minun. Ymmärrätkös? RIIKKA. Ymmärrän, ymmärrän! Ja lopeta nyt, hyvä ihminen. Ellet herkiä kiukkuilemasta, niin ei tule parempaa selvyyttä nyt kuin eilenkään, sen minä sanon. Suotta vaan laitoit hakemaan Johannesta ja Mikkoa. KORTESUO. Kuka tässä kiukkuilee, sinä vai minä? RIIKKA. Ei riidellä. Asia ei sillä parane kumminkaan.
Siinä ranskalainen tervehdys ranskalaisille roimahousuillesi! Teit meille viime yönä aika sutkan. ROMEO. Huomenta, veikkoseni! Minkä sutkan? MERCUTIO. Sala-sutkan; sutkit pakoon. Ymmärrätkös? ROMEO. Anteeksi, hyvä Mercutio! Minulla oli tärkeät toimet, ja kun semmoiset on paikat, täytyy kohteliaisuudessa vähän koukkuilla. MERCUTIO. Toisin sanoen: semmoisissa paikoissa täytyy miehen koukistua.
Perille tultuaan hän koetti vielä kerran keuhkojensa voimaa, ja nyt hän iloksensa kuuli Antin vastauksen, joka oli melkein kuin röhkimistä. Ilomielin Pekka huusi vielä uudestaan, mutta ei kuullut vastausta, jolloin hän hiihti heidän majaansa saarelle. Siellä häneltä pääsi ilohuuto, sillä siellä oli iso karhunpenikka, jota Rakkikin katseli ihmetellen. "Ymmärrätkös, Rakki, tätä?"
Mitä tuo on? kysyi Aramis nähdessään heidät; ei muuta kuin satulat? Ymmärrätkös nyt? sanoi Athos. Ystäväni, juuri niinkuin minunkin. Minä näet pidätin myös valjaat, vaistomaisesti. Hohoi, Bazin, vie minun satulani tuonne toisten luokse. Ja minnekkäs sinun kirkkoherrasi joutuivat? kysyi d'Artagnan.
"Herra Jumala, miten minua huolettaa," sanoi Annette kirkosta tultuansa. "Tuo piirakka, Dora ... minä pelkään..." "Mitä sinä pelkäät? Olemmehan sen tehneet kuin Nylander neuvoo, ja vaikk'ei hän olisikaan erittäin kaunis, niin ei ole ketään muita paitsi mamma, jotka sitä käsittävät; toiset pitävät lukua vaan mausta, piirakan sydämestä, ymmärrätkös, ja ovat liiaksi yleviä sen muotoon."
Sinä et saa koskaan kuulla aprikoimista, sillä jokainen osaa itse aprikoita, ymmärrätkös; ei siis tule tehdä sitä eikä tätä ja kuitenkin, Liinaseni, kaukana siitä keskustella yksitavuisesti. Tulee puhua, olla miellyttäväinen, tarkkaavainen, puuhata aineessa ... olla suorasukainen, vaan ei koskaan saa lausua mitään tarkoituksiansa eikä mietteitänsä.
PASTORI. Sinä tulet tänä iltana ompeluseuraan ja kerrot minun kuulleni täti Savénille ja täti Emilialle, mitä olet heistä puhunut, ja pyydät anteeksi. Ymmärrätkös? Minä menen »Aamuruskon» toimistoon. Lähetä sana, jos sattuu joku tärkeämpi asia. ELISABETH. Kuinka sinä menit sillä lailla puhumaan papalle? MAIJU. Kun he ovat semmoisia, minkä minä sille taidan, kun he ovat!