United States or Czechia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Samalla muotoa pitää myös vaimon kuuleman miestänsä, rakastaman häntä, päänänsä ja esimiehenänsä pitämän, ajatteleman että hän miehen apulaiseksi luotu on. Hänen pitää kaiketi itsensä niin käyttämän, että hän miehellensä kelpaisi, jolle hän on apulaiseksi annettu. Päältä iskein: miehen ja vaimon pitää keskenänsä toinen toistansa rakastaman, ja vielä enemmän kun isää ja äitiä.
Siinä kyllä että äitiä kohdannut ilo oli hänestä niin suuri, että hänen täytyi siitä mainita lähimmille ystävilleen ja tuttavilleen. Siinä tarkoituksessa päätti hän seuraavana päivänä panna toimeen suuret päivälliset. Valittu seura kokoontuikin silloin everstiluutnantti Stålsköld'in lesken luokse.
Kuultuansa syyn siihen, piti hän pienen nuhdesaarnan Annille ja Tiinalle, kun olivat hänen "vanhan ämmän-rottelon pelolle narranneet, eikä edes tuota iloa pitänyt saada nähdäkkään." "Eihän äitiä kukaan kutsunut tänne," muistutti Tiina hymyillen. "Häh! kutsunut? Kun tuota vielä olisitte kutsuneet," murisi Sikke-muori nyreissään "ja toisekseen ole sinä vaiti.
"Hyvänen aika, kuinka sinä silmiäs kastelet", sanoi hän, "on kuin olisit ilman sekä äitiä että siskoja". Eli oli ääneti, vaan siitä hetkestä oli hänen ja äidin väli vielä kylmempi. Hän oli tottelevainen ja teki mitä äiti pyysi ilman nurjamielisyyttä, mutta hän ei koskaan puhunut äidin kanssa. Oli oikein vilu Elin mielestä äidin läheisyydessä.
Näkynä ilmestyy Sicilius Leonatua, Posthumuksen isä, vanhus, sotatamineissa, taluttaen kädestä vanhaa mummoa, puolisoaan, Posthumuksen äitiä; sitten tulevat Posthumuksen veljet, kaksi nuorta Leonatusta, haavoitettuina, niinkuin olivat sodassa kaatuessaan.
Sitä menoaan tuli hän Montinin portille ja oli levollisempi, kun äitiä ei ollut kadulla näkynyt, että tottakai se sitten on jaksanut. Vaan varmuudeksi halutti nähdä. Sisään ei kuitenkaan viitsinyt mennä eikä kartanollekaan oikein, että jos huomaavat tai jos sattuisi Montinin Jori ja tytöt tulemaan. Hiljalleen vetäytyi seinänviertä ja pidätteli nyyhkytystä, joka aika ajoin vielä pulpahti kuin pore vedenpintaan. Nurkan takaa sitten kurkisti. Kyökin ikkuna sopikin näkymään verannan kulman takaa, kun pitkäksi kaulansa kurkotti. Tikapuut olivat pahasti edessä, vaan kun laskeutui kumarruksiin, niin puolapuitten välistä näki alaruudut. Ja sieltäpä nyt näkyi vähän äidin päätä, toinen puoli takaraivoa ja vähän olkapäätäkin.
Niinhän minäkin alussa yritin, mutta sitten kävin ymmärtävämmän ja oppineemman ihmisen puheilla siitä asiasta, ja hän neuvoi hylkäämään ne metelikeinot ja kehoitti kärsimään ja korjaamaan pahan hyvällä, ja luulen että se keino on parhaiten auttanut. Mutta ei kaiketi se ole äitiä neuvonut niitä kutaleita suosimaan. Enhän minä ole suosinutkaan. Annoittepahan Vapunkin olla monta vuotta, vaikka...
Rupeavat vaan juomaan ja tappamaan kelpo nuorukaisia, en mistään hinnasta antaisi anteeksi, sanoi hän. Tuota minä en ymmärrä, sanoi kreivi. Tiedän ettet sinä milloinkaan ymmärrä mitä minä puhun, sanoi kreivitär kääntyen Nehljudofin puoleen. Kaikki ymmärtävät, paitsi oma mies. Sanon, että minun on sääli äitiä, enkä tahdo, että tappaja jäisi hyvilleen tekonsa jälkeen.
Siksi minä tulin teille sanomaan, että teidän seurustelunne Lyylin kanssa täytyy nyt loppua. Hyvä! Suokaa nyt anteeksi minun suoruuteni, mutta meikäläisten täytyy ottaa asiat aivan niin kuin ne ovat. Ei auta. Hyvästi. Hyvästi! Kyllä minä löydän kyllä minä itsekin oven auki saan. Hyvästi! 4 kohtaus. Minä en tottele äitiä, en! Minä en voi elää ilman sinua.
Hän ymmärsi jo äitiä, istahti lattialle uunin viereen pimentoon ja nojasi selkänsä uunin rintaan.